"On poliittisesti vaikeaa ajatella, että joku haluaisi ottaa vastuun eläkkeensaajien aseman heikentämisestä", arvioi Eläketurvakeskuksen Kautto. Perustuslain tulkinnan mukaan jo karttuneita eläkkeitä ei voi leikata.
Hallituksen haluama eläkeuudistus voidaan toteuttaa esimerkiksi leikkaamalla eläkeindeksistä, rajoittamalla eläkkeiden kertymistä, lisäämällä sijoitusriskiä tai luomalla niin sanottu automaattinen vakauttaja. Työmarkkinajärjestöt alkavat lähiaikoina valmistella uudistusta, jonka pitää vahvistaa julkista taloutta miljardilla eurolla.
Petteri Orpon (kok.) hallitus on päättänyt leikata lukuisia sosiaalietuuksia ja jäädyttää indeksikorotuksia, mutta eläkeläisten indeksikorotuksiin se ei koske. Eläkeuudistuksessa myös työmarkkinajärjestöt joutuvat laittamaan eläkeläisten ja nuorempien ikäluokkien edut osin vastakkain.
STT avaa eri keinoja, joita eläkeuudistus voisi pitää sisällään.
1. Leikkaaminen eläkeindeksistä
Eläkkeiden indeksitarkistuksiin on joskus puututtu, ja nytkin se on STT:n haastattelemien eläkeasiantuntijoiden mukaan sovittavissa oleva asia. Maksussa olevia työeläkkeitä tarkistetaan vuosittain indeksillä, jossa kuluttajahintaindeksin paino on 80 prosenttia ja ansiotasoindeksin paino 20 prosenttia. Valtiovarainministeriön (VM) julkisen talouden meno- ja rakennekartoituksessa ehdotetaan, että työeläkkeiden indeksointia voitaisiin muuttaa niukemmaksi esimerkiksi siten, että maksussa olevia työeläkkeitä korotettaisiin vain kuluttajahintaindeksin tai ansiotasoindeksin mukaan sen perusteella, kumman indeksin perusteella korotus on pienempi.
Eläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto arvioi, että eläkeindeksin leikkaamisesta tulevat säästöt olisivat kuitenkin pieniä, jos Suomessa reaaliansioiden heikko kehitys jatkuu.
– Se vaikuttaisi eniten sellaisissa inflaatioshokeissa kuin meillä oli viime vuonna. Silloin se olisi leikannut eläkkeiden nousua voimakkaasti, mutta sitä edeltävinä vuosina sen merkitys olisi ollut kohtalaisen pieni.