81 prosentin kasvu: Suomalaiset lapset tarvitsevat yhä enemmän terapiaa – jättimäinen lasku

Ympäristötekijöihin kiinnitettävä huomiota

Kelan terapioiden kysynnän kasvu on Vuoren mukaan looginen seuraus neurokehityksellisten oireyhtymien diagnoosien yleistymisestä.

Hän sanoo lukujen vahvistavan käsitystä siitä, että pitkäkestoisten terapioiden järjestäminen on Kelan ja yksityisten palveluntuottajien vastuulla Suomessa.

Vuoren mukaan terapian rinnalle tarvitaan enemmän lasten arkiympäristöön kohdistuvia toimia, sillä palvelujärjestelmä on pirstaleinen.

– Tärkeää olisi nyt pysähtyä ja selvittää, minkälainen perheiden saama kokonaistuki on. 

– Saavatko vanhemmat apua, saadaanko varhaiskasvatuksen ja koulujen ympäristöjä rakennettua sillä tavalla, että ne tukisivat eri kehitysvaiheessa olevien, pienten lasten kasvua ja kehitystä mahdollisimman optimaalisesti, hän pohtii.

Vuoren mukaan nykyinen palvelujärjestelmä vaatii vanhemmilta paljon ponnisteluja.

– Voin kuvitella perheiden vinkkelistä, jossa se tuen tarve on suuri. Kuka niistä hoitopoluista perheiden puolesta ajaa sitä asiaa, vaatii varmasti vanhemmilta aikamoista taistelua, Vuori toteaa.

Kustannukset nousseet selvästi

Kela-tuetut terapiat maksoivat vuonna 2025 yhteensä 593 miljoonaa euroa.

Kokonaissummasta alle 16-vuotiaiden kuntoutukseen kohdistui 196 miljoonaa euroa, eli noin kolmasosa. Vuonna 2017 vastaava luku oli noin 130 miljoonaa.

Käytetyimmät palvelut olivat lasten ja varhaisnuorten kohdalla puhe‑ ja toimintaterapia.

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön (ADHD) lisäksi lisääntynyttä kuntoutuksen tarvetta selittävät Kelan tilastojen mukaan kehityksellisen kielihäiriön, monimuotoisen kehityshäiriön ja autismikirjon diagnoosit sekä näihin liittyvät sosiaalisen toimintakyvyn haasteet.