Uusi kanadalaistutkimus vahvistaa, etteivät kasvomaskit aiheuta hapenpuutetta.
Maskit voivat tuntua epämukavilta kasvoilla, mutta ne eivät aiheuta hapenpuutetta toisin kuin joskus kuulee väitettävän esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.
McMasterin yliopiston tutkimukseen osallistui 25 aikuista, joiden keski-ikä oli 76,5 vuotta. Osallistujien veren happitasoa mitattiin pulssioksimetrillä ennen kasvomaskin pukemista sekä sen käytön aikana ja jälkeen.
Osallistujat käyttivät kolmikerroksista niin sanottua ei-lääketieteellistä kertakäyttömaskia sekä arkisissa askareissa että levossa. Tutkijat eivät huomanneet merkkejä happivajauksesta tai veren alentuneesta happipitoisuudesta.
Tutkimus on pieni ja siinä on puutteensa. Osallistujien joukossa ei esimerkiksi ollut ihmisiä, joilla on hengitysongelmia mahdollisesti aiheuttava sydän- tai keuhkosairaus. Tutkimus kuitenkin vahvistaa käsitystä, jonka mukaan kasvomaskit eivät ole vaarallisia käyttäjälleen.
Löydökset esiteltiin Journal of The American Medical Association -verkkojulkaisussa.
Lue myös: Viisi vaarallisinta tapaa koronan aikana – lääkäri varoittaa pandemiaan kyllästyneitä: "Nyt ei ole oikea aika antaa periksi"
Lääkäri vertaa kasvomaskeja turvavöihin
Tulokset ovat linjassa aiemman tiedon kanssa. Esimerkiksi lokakuun alussa ilmestyneessä kasvomaskin ei havaittu vaikuttavan keuhkojen kaasujenvaihtoon edes ihmisillä, joilla oli vakava keuhkosairaus. Lisäksi on hyvä huomioida, että monet terveydenhuollon ammattilaiset käyttävät kasvomaskeja päivittäin ilman, että seurauksena olisi hapenpuutetta.
