Suomi kolkuttelee Naton ovia, mutta ne antavat odotuttaa itseään.
Asiantuntijoiden mukaan Turkin presidentin Erdoğanin Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden vastustamisen liittyy Turkin sisäpoliittisiin kysymyksiin sekä suhteisiin Yhdysvaltoihin.
– Eivät ne ole kovin vauhdilla edenneet, vastaa tasavallan presidentti Sauli Niinistö kysymykseen siitä, miten Suomen Nato-jäsenyyden neuvotteluprosessit etenevät Turkin kanssa.
Niinistön mukaan Suomen yhteydenpito Turkin kanssa on jatkuvaa ja kaiken aikaa käynnissä.
– Yhteyttä on pidetty sähköisesti useita kertoja päivässä.
Kesäkuun lopussa pidettävää Naton huippukokousta Madridissa on väläytelty takarajana tai edes jonkinnäköisenä liikahduksena Nato-prosessissa. Niinistö toppuuttelee toiveikkuuden suhteen.
– Nyt on ehkä parempi, ettei aseteta minkäänlaisia takarajoja. Madridissa ei alun perinkään ollut tarkoitus tehdä päätöksiä.
Lue myös: Presidentti Niinistöltä lohduton tiivistys Ukrainan tilanteesta: "Ei auta sota, ei rauha"
Onko Suomella B-suunitelmaa, jos Naton portit eivät vielä aukea?
Nato-prosessin on arveltu kestävän kuukausia, jopa vuosia. Onko Suomella mitään vaihtoehtoisia suunnitelmia, jos Naton ovet eivät heti aukea, mutta naapurimaa käy sotaa Euroopassa?
– Tämän prosessin aikana meille on kertynyt jo paljon turvatekijöitä. Esimerkiksi Iso-Britannian kanssa tehty sopimus on täysin riippumaton Nato-jäsenyydestä.
Niinistön mukaan myös sotilaallinen yhteistyö Yhdysvaltojen kanssa etenee Nato-jäsenyydestä huolimatta. Pohjoismaisten välinen yhteistyökin korostuu Niinistön puheessa.
”Minun tiedossani ei ole, että täällä suojeltaisiin terroristeja”
Niinistön mukaan terrorisminvastainen laki on sama osapuille kuin olemassa oleville Nato-maille.
