Alakoululaisten piina ei ota loppuakseen: Sisäilmaongelmia pakenevat lapset siirretään evakkoon rakennukseen, josta on löydetty kosteusvaurioita – ratkaisu pöyristyttää

Sähköpostitse tavoitettu Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan sisäilma-asiantuntija Anna Keskinen toppuuttelee tilannetta. Hän vetoaa rakennuksesta vuosina 2018–2019 tehtyihin tutkimuksiin, joiden mukaan se on ikäänsä nähden ”melko hyvässä kunnossa”.

Latokartanontiellä sijaitseva ammattiopiston rakennus on valmistunut vuonna 1965. Se on siis Vartiokylän koulun kanssa samaa ikäluokkaa.

– Rakennuksesta löydetyt mikrobivauriot eivät ole sisäpinnoilla, vaan ne sijaitsevat tiiviin betoniseinän ulkopuolella. Lisäksi vauriot ovat tutkimusten mukaan paikallisia, jolloin niiden hallinta on helpompaa.

Keskinen lupaa, että kesän aikana uusien tilojen kuntoa parannellaan korjaamalla tiivistyksiä ja ilmanvaihtoa.

Vanhemmat näreissään

Vartiokylän koulun vanhempainyhdistyksen edustajat eivät niele kaupungin perusteluita.

– Tällainen ratkaisu on vuosien taistelun jälkeen melkoinen märkä rätti vasten kasvoja, tuhahtaa Vartiokylän ala-asteen johtokunnan jäsen Kirsi Rantanen.

Hänen mielestään molempia rakennuksia on hoidettu lyhytnäköisesti.

– Helsinki korjaa ongelmakouluja lisäämällä tiivistystä. Siinä kosteusmikrobeja ei poisteta, vaan ne jäävät paikalleen tiivisteen sekaan. Vartiokylän koulun rakentamisessa on käytetty Toja-levyjä, jotka ovat 60-lukulaista puukuitueristettä.

Rantanen vetoaa asiantuntijalausuntoon, jonka mukaan paras tapa torjua mikrobikasvustoa olisi purkaa eristeet ja rakentaa tilalle uudet. Proseduuri on kuitenkin vaivalloinen ja kallis, koska se vaatisi rakenteiden perusteellista purkamista.

– Sama tiivistys on nyt tehty kahdesti kymmenen vuoden välein, mutta lopputulokset eivät ole tyydyttäneet. Sisäilmasta aiheutuva sairastelu on jatkunut, ja luokat ovat joutuneet omista tiloistaan muualle, kuten käytäville tai jumppasaleihin. Se häiritsee opetusta, Rantanen sanoo.

Päätös peruskorjauksesta tuli myöhään

Vartiokylän koulun väistötilat ovat myös suhteellisen kaukana. Kirsi Rantanen kertoo, että niin ikään peruskorjauksessa olevien Puotilan ja Myllypuron ala-asteiden parakit nousevat noin kilometrin säteelle kouluista.

Miksi vartiokyläläiset sitten joutuivat Malmille? Kuka päättää väistötilojen sijoittamisesta, ja millä perustein?

– Väistöpaviljonkien hankinta osoittautui aikataulusyistä mahdottomaksi, koska tilat tarvitaan jo syyslukukaudella, vastaa Anna Keskinen Helsingin kaupungilta.

Muitakin ulkopuolisia kohteita oli Keskisen mukaan kartoitettu, mutta monet niistä sijaitsivat Malmiakin kauempana.

– Lisäksi kyseessä on vain tilapäisratkaisu: kevätlukukaudeksi koulu siirtyy paviljonkeihin lähemmäs Vartiokylää.

Kevään parakkeja on suunniteltu Kontulan ala-asteelle.