Näin Julius Kivimäki puolustautui oikeudessa: "Syyttömän tuomitseminen on pahempi virhe kuin syyllisen vapauttaminen"

Puolustuksen mukaan viranomaiset eivät ole saaneet selville esimerkiksi sitä, ketkä kaikki käyttivät palvelimia, joilta tietomurto ja kiristykset tehtiin.

Rikoksiin keskeisesti liittyvä OPSVM-virtuaalipalvelin on kytketty Kivimäkeen, koska poliisit löysivät kyseisen virtuaalipalvelimen varmuuskopion toiselta palvelimelta, joka oli vuokrattu Kivimäen nimissä. 

OPSVM-palvelinta käytettiin muun muassa Vastaamon asiakkaiden arkaluontoisten tietojen julkaisussa Tor-verkkoon. Puolustuksen mukaan palvelimella oli useita käyttäjiä, eikä mikään todista juuri Kivimäen olleen tehtyjen rikosten takana.

– Kivimäki on yhdistetty rikoksen tekopaikkaan, mutta mitään tekoaikaan liittyvää kiinteää yhteyttä ei ole esitetty, asiaesittelyssä todettiin.

Puolustus kiinnitti huomiota myös siihen, ettei OPSVM-palvelimen varmuuskopion tekijästä ole selvyyttä. Kivimäen vuokraamallakin kun oli muita käyttäjiä Kivimäen lisäksi.

Niin ikään epäselväksi jäi puolustuksen mukaan se, kuka vuokrasi OPSVM-virtuaalipalvelimen alla olleen konkreettisen palvelimen. 

Poliisin käsityksen mukaan vuokrasopimus oli tehty valenimellä, jonka uskotaan kuuluvan Kivimäelle. Oikeudessa tästä on kiistaa.

Mihin rahat menivät?

Selvittämättömiä asioita liittyy myös esimerkiksi Vastaamon kiristyksissä käytettyihin sähköpostiosoitteisiin sekä virtuaalivaluuttalompakoihin.

Kiristysviestien lähettämiseen käytettiin Tutanota- ja Protonmail-palveluihin rekisteröityjä tilejä, joiden käyttäjät eivät ole selvillä. 

Tiedossa ei ole myöskään se, kenen käytössä olivat Bitcoin-lompakot, jonne Vastaamon kiristäjä vaati psykoterapiakeskusta ja sen asiakkaita maksamaan lunnaita. 

Puolustus kiinnitti huomiota myös siihen, että Bitcoin-lompakoiden osoitteet olivat erit. 

Epäselvyyksien läpikäynnin ohella puolustus muistutti, että varsinaisen tietomurron ja kiristysten välillä ennätti kulua kaksi vuotta. Syytä ajan kulumiselle ei ole pystytty selittämään.

Puolustus ihmetteli, miksi Kivimäki olisi ryhtynyt kiristyksiin vasta kaksi vuotta tietomurron jälkeen.

Miksi Kivimäkeä sitten epäillään?

Puolustus esitti asiaesittelyssä oman arvionsa siitä, miksi Kivimäki on päätynyt rikoksista epäillyksi ja syytetyksi.

Taustalla vaikuttavat asianajaja Jaarin mukaan muun muassa Kivimäen rikollinen nuoruus, tietotekninen osaaminen sekä omalaatuinen elämäntapa. 

Jaarin mukaan Kivimäki joutui viranomaisten "silmätikuksi", koska teki nuoruudessaan tietoverkkorikoksia verkon hakkeripiireissä pyöriessään.

Jaarin mukaan Kivimäki aloitti tietotekniikan harrastamisen 10-vuotiaana ja on "itseoppinut", mutta rikollinen elämä on taakse jäänyttä aikaa. 

– Se elämäntapa, jota emme ymmärrä, on, että siellä asioissa tulee tällainen jonkinlainen yllytysvimma, Jaari kuvaili Kivimäen nuoruuden tekoja.

"Epäselvyydet on ohitettu"

Puolustuksen keskeinen teesi on siis se, että vaikka Vastaamoon kohdistuneisiin rikoksiin liittyviltä palvelimilta on löydetty jälkiä Kivimäestä, näyttöä siitä, että juuri Kivimäki olisi tehnyt rikokset, ei ole.

Kivimäen mielestä rikosten tekijä on joku muu.

Tapahtumat itsessään ovat sinänsä riidattomia, eli Kivimäki myöntää Vastaamon ja sen asiakkaiden joutuneen rikoksen uhriksi.

Puolustuksen mukaan asiaan liittyvät epäselvyydet on kuitenkin ohitettu, ja Kivimäen syyllisyydestä on tehty päätelmiä vaillinaisin tiedoin.

Puolustuksen mukaan rikoksen on tehnyt joku, jolla on ollut pääsy OPSVM-virtuaalipalvelimelle. 

Lue myös: Epäily: Vastaamo-syytetty Aleksanteri Kivimäki esiintyi oikeusjutussa USA:n puolustusministeriön asiantuntijana – ei ollut olemassakaan

Tietomurto viisi vuotta sitten

Syyttäjien mukaan Kivimäki murtautui marraskuussa 2018 yksin tai tuntemattomaksi jääneiden ihmisten kanssa Vastaamon tietojärjestelmään ja latasi 33 000 ihmisen tiedot sisältäneen potilastietokannan itselleen.

Potilastietojen levittämisen ja niillä kiristämisen epäillään alkaneen syksyllä 2020. Syyttäjien mukaan Kivimäki lähetti tuolloin Vastaamolle sähköpostitse kiristysviestin, jossa hän vaati yritystä maksamaan hänelle 40 bitcoinia, mikä vastasi 366 000:ta euroa. Rahasummaa vaadittiin vastineeksi siitä, ettei potilaiden tietoja julkaista.

Kun vaatimuksiin ei suostuttu, Kivimäki alkoi syyttäjien mukaan julkaista potilastietoja lokakuun lopulla 2020. Tietoja julkaistiin pääosin Tor-verkossa. Tämän jälkeen Kivimäki lähetti syyttäjien mukaan kiristysviestin Vastaamon potilastietokannassa olleille ihmisille. Osa uhreista maksoi vaaditun summan.

Oikeudenkäynti Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa kestää helmikuun lopulle.

Oikeuden on määrä kuulla Kivimäkeä itseään tammikuussa.