Naton tiedustelutiedot kertovat, ettei Venäjällä mene rintamalla niin hyvin kuin se antaa ymmärtää, kirjoittaa MTV Uutisten Eurooppa-kirjeenvaihtaja Janne Puumalainen.
Huomenna aamuyöllä tulee kuluneeksi neljä vuotta siitä, kun Venäjän presidentti Vladimir Putin ilmoitti aloittavansa "sotilaallisen erikoisoperaation". Kiertoilmaus merkitsi täysimittaista hyökkäyssotaa Venäjän pienempää naapuria Ukrainaa vastaan.
Tuona yönä olin itse tullut Huomenta Suomen uutisten aikaisimpaan toimittajavuoroon, ehtinyt hakea aamukahvin työpisteelleni ja avata toimitusjärjestelmän. En muista tarkkaa aikaa, mutta puoli neljän ja viiden välillä ruudulleni ilmestyi uutistoimisto Reutersin yhden lauseen mittainen sähke, jossa kerrottiin Putinin ilmoittaneen hyökkäyksestä Ukrainaan.
Maailma oli pysyvästi muuttunut ja täysimittainen sota Euroopassa täyttä totta.
Syksystä 2023 alkaen olen seurannut Ukrainan sotaa ja varsinkin sen ympärillä käytävää diplomatiaa Brysselissä, jossa päämajaansa pitävät sekä Euroopan unioni että sotilasliitto Nato. Ukraina haluaa kummankin jäseneksi, ja niiden jäsenmaat ovat sen läheisimpiä kumppaneita.
Viimeisen vuoden aikana tilannetta on muuttanut Donald Trumpin johtama Yhdysvallat. Se on laittanut Ukrainan tukemisen kokonaan Euroopan maksettavaksi ja painostaa Ukrainaa neuvottelemaan rauhasta epäedullisin ehdoin. Painetta suunnataan Venäjään Valkoisesta talosta vain harvoin.
Euroopan maissa on jo pitkään arvioitu, ettei Venäjä neuvottele tosissaan rauhasta eikä se osoita valmiutta minkäänlaisiin kompromisseihin tai myönnytyksiin. Se pelaa aikaa, koska se pystyy edelleen jatkamaan etenemistä rintamalla eikä paine sodan lopettamiseksi ole taloudessakaan kasvanut liian suureksi.
Harva Brysselissä uskoo, että rauha koittaisi lähiaikoina.
9:13
