Sattumalta vastaan tullut puolituttu halaa pontevasti ja moiskauttaa vielä pari poskisuudelmaa. Se ei välttämättä tunnu kovin mukavalta, vaan pikemminkin kiusalliselta. Sosiaalinen kosketus ei ole aina kosketettavalle miellyttävä kokemus, muistuttaa tuore tutkimus.
Kättely, olkapään silittäminen, hartioiden hierominen – toisen ihmisen fyysinen läheisyys parhaimmillaan vahvistaa sosiaalisia suhteita, rauhoittaa ja tukee psyykkistä hyvinvointia.
Kosketuksen aiheuttamia reaktioita säätelevät monet tilannesidonnaiset tekijät, taustoittaa vt. yliopistonlehtori Aino Saarinen Helsingin yliopistosta. Niitä ovat esimerkiksi osapuolten välinen tuttuus ja se, sopiiko koskettaminen tilanteeseen.
– Jos lääkäri koskettaa potilasta samalla kun mittaa verenpainetta, tilanne on luonteva. Kuitenkin jos kosketukselle ei ole mitään selitystä, kosketettava saattaa lähinnä hämmentyä eikä välttämättä koe kosketusta miellyttävänä.
Lue myös: Onko tässä korona-ajan sympaattisin keksintö? ”Halauskopin” ansioista vanhukset ovat viimein päässeet halaamaan perhettään
Esimerkiksi halaus on kosketuksen muotona varsin intiimi ja osuu käsien lisäksi sellaisille kehon alueille, joille ei useinkaan toivota vieraan ihmisen kosketusta.
Halaus voi tuntua epämiellyttävältä etenkin, jos se tulee vieraalta ihmiseltä tai yllättävässä tilanteessa tai jos halauksella pyritään ilmaisemaan sellaisia tunteita, jotka eivät halattavan mielestä sovi tilanteeseen.
Monimutkaista aivotoimintaa
Kosketus aktivoi muun muassa aivojen opioidijärjestelmää, joka prosessoi sosiaalista mielihyvää ja toisaalta myös torjutuksi tulemista.
– Kosketus aktivoi myös muita aivoverkostoja, kuten tunnekeskus mantelitumaketta, joka voi reagoida voimakkaastikin uhkaavalta tuntuvaan kosketukseen. Pienikin kosketus voi aikaansaada laajoja reaktioita aivoissa, Saarinen kuvailee.