Asiantuntija kertoo, mitkä asiat huolestuttavat tällä hetkellä liikenteessä

Luvut antavat ajattelemisen aihetta.

Päihderiippuvainen varmasti tarttuisi rattiin, vaikka valvontaa olisikin – valvonta kuitenkin lisäisi kiinnijäämisriskiä eli ongelmakuljettaja saatettaisiin ehtiä liputtaa sivuun ennen kuin on liian myöhäistä. Muiden edellä listaamieni asioiden osalta, sen sijaan, uskoisin kiinnijäämisriskin olemassaolon vaikuttavan kuljettajien käyttäytymiseen positiivisella tavalla.

Lue myös: Ammattilainen näyttää: Näin peruutat peräkärryn kanssa

Riskiohitukset

Omien havaintojeni perusteella osa kuljettajista ottaa ohitustilanteissa järjettömiä riskejä. Ohitetaan oikealle kaartuvissa mutkissa, jolloin vastaantulijat jäävät helposti ohitettavan taakse katveeseen. Ohitetaan ylämäissä, vaikka näkyvyys eteenpäin on vain muutamia kymmeniä metrejä. 

On tärkeää muistaa, että 100 km/h nopeudessa auto liikkuu 28 metriä sekunnissa. Jos mäennyppylän takaa tulee toinen auto samaa nopeutta vastaan, lyhenee autojen välinen tieosuus 56 metriä sekunnissa. 

Ohitustilanteissa ohitettavankin pitää olla valppaana vaaran ja vahingon välttämiseksi. Seuraamalla säännöllisesti taustaa kuljettaja pysyy tietoisena, milloin takaa tuleva aikoo ohittaa.

Usein juuri kaarteissa ja mäkisissä tienkohdissa sekä risteysalueiden läheisyydessä käytetään sulkuviivoja. Tieliikennelaissa annetaan varsin selkeät ohjeet siitä, miten sulkuviivan kohdalla tulee toimia:

Ajoneuvolla ei saa ylittää ajosuunnalleen tarkoitettua sulkuviivaa eikä ajaa sen päällä. Ajoneuvolla ei myöskään saa ajaa ajoneuvolle tarkoitetun vastakkaiset ajosuunnat erottavan sulkuviivan vasemmalla puolella. Sulkuviiva on tarkoitettu ajoneuvon ajosuunnalle silloin, kun sulkuviivan vieressä sen oikealla puolella ei ole katkoviivaa. Jos sulkuviiva on tarkoitettu molemmille ajosuunnille, käytetään kaksoissulkuviivaa.

Tästä huolimatta, lähes jokaisella yli 100 km:n ajorupeamalla joutuu todistamaan tilannetta, että joku autoilija ohittaa sulkuviivan kohdalla, täysin sokkona. Usein mietinkin pelon sekaisin tuntein, että milloin koittaa se päivä, että vastaava ohittaja tulee minua vastaan, kun olen liikkeellä perheineni.

Lue myös: Matkustatko lemmikin kanssa kesällä autossa? Muista nämä elintärkeät vinkit!

Pakollinen pysäyttäminen -liikennemerkki

Yksi huomioistani liittyy joidenkin autoilijoiden toimintaan risteyksissä, joissa on pakollinen pysäyttäminen eli kansanomaisemmin STOP-merkki. Välillä näkee, että merkin suunnasta ajetaan kuin kyseessä olisi tavallinen kärkikolmio. 

Väistämissäännöthän näissä molemmissa merkeissä on samat, mutta STOP-merkki tuo lisäksi velvollisuuden pysähtyä. Pysähtyminen tarkoittaa, että pyörät eivät pyöri ja auto ei liiku. 

Siihen, että tiettyihin risteyksiin on päätetty pystyttää STOP-merkki kärkikolmion sijaan, on kuitenkin olemassa omat perusteensa, joista tässä muutamia:

• Etuajo-oikeutetun suunnan liikennemäärä on niin suuri, että väistämisvelvollisen liikenteen on tärkeää pysähtyä.
• Sivutien osuus koko liittymän liikennemäärästä on suuri.
• Paikan tai olosuhteiden vuoksi risteävää tietä lähestyvän ajoneuvon havaitseminen ja sen nopeuden sekä etäisyyden arvioiminen on vaikeaa.
• Kyseisessä risteyksessä on tapahtunut useita väistämisvelvollisuuden laiminlyönnistä johtuvia onnettomuuksia tai vaaratilanteita.
• Rautatien tasoristeystä lähestyttäessä ei ole riittävää näkemää, mutta juuri ennen tasoristeystä kuitenkin on.
• Näkemä radan suuntaan ei ole riittävä käytettävät nopeudet huomioiden.
• Tie ja rautatie risteävät vinosti.
• Halutaan viestiä kuljettajalle, että lähestyvää junaa on paikan tai olosuhteiden vuoksi vaikea havaita pysähtymättä.
• Tasoristeyksessä on tapahtunut onnettomuuksia tai vaaratilanteita.

STOP-merkin käytölle on siis aina olemassa joku selkeä peruste. Autoilijan ei tarvitse itse muodostaa käsitystä STOP-merkillä varustetun risteyksen tai tasoristeyksen turvallisuudesta vaan se on mietitty jo valmiiksi hänen puolestaan: kyseessä on vaarallinen risteys, johon pitää pysähtyä. Pysähtymällä jää enemmän aikaa havainnointiin, arviointiin, ajatteluun ja toimintaan.  

Puhelimen käyttö

Puhelimen ajonaikaista käyttöä kädessä pitäen näkee myös valitettavan paljon, vaikka se on kiellettyä. Puhelin varastaa herkästi kuljettajan huomiota olennaisesta, ajamisesta. 

Vaikka tavallisessa ajotilanteessa kuljettajasta itsestään tuntuisi siltä, että homma on ihan hallinnassa, on muistettava, että tutussakin ympäristössä kaikki ei päivästä toiseen sujukaan samalla tavalla. Aina voi tapahtua jotain odottamatonta. Esimerkiksi tien reunaa kävelevä jalankulkija jää herkästi huomaamatta, jos katse ja ajatukset ovat liimautuneet muutamaksi sekunniksi puhelimeen.

Lue myös: Liikennevaloista piittaamattomalle skuuttikuskille rapsahti sakot – katso video

Ryhmittyminen

Ryhmittymisellä tarkoitetaan ajolinjan valintaa risteystä lähestyttäessä. Sillä tavoitellaan sekä liikenteen sujuvuutta että turvallisuutta.

Kun kuljettaja ryhmittyy oikeaoppisesti, on hänen toimintansa ennalta-arvattavampaa. Tällä on oma vaikutuksensa liikenteen sujuvuuteen, samoin kuin sillä, että auto on ryhmittynyt odottamaan omaa ajovuoroaan juuri tähän tarkoitukseen ajateltuun tien kohtaan. 

Oikeat ajolinjat lisäävät oman toiminnan ennalta-arvattavuutta.

Ryhmittyminen parantaa myös kääntyvän auton merkinantojen näkymistä samassa jonossa taaempana ajaville. Kun esimerkiksi vasemmalle kääntyvä kytkee suuntamerkin päälle ja ryhmittyy tiukasti keskiviivan viereen, näkevät myös kauempana takana jonossa ajavat, mitä edessä on tapahtumassa ja osaavat varautua tilanteeseen. Jos taas kääntyjä ei ryhmity, ei hänen suuntamerkkinsä näy kuin yhdelle, hänen perässään ajavan auton kuljettajalle.

Omakohtaisia havaintoja – ei absoluuttisia totuuksia

Edellä esittämistäni huolenaiheista tilastoihin perustuivat vaan ajokunto-osiossa esittämäni prosentit ja henkilömäärät. Kaikki muut, sen sijaan, ovat omakohtaisia havaintojani liikenteessä liikkuessani – eivät siis välttämättä mitään tilastoihin perustuvia absoluuttisia totuuksia. 

Lue kaikki uusimmat liikenteeseen liittyvät artikkelit!