Suuressa osassa maata talvea odotetaan kumisaappaissa, mutta mitä se tarkoittaa luonnolle?
Isossa osaa maata syksy ei ole vielä luovuttanut viestikapulaansa talvelle. Plussakelit ja sateisen harmaa taivas on etenkin maan eteläosissa ollut enemmän sääntö kuin poikkeus kuluneen talven aikana.
Meteorologin mukaan, vaikka vettä on satanut runsaasti, määrällisesti ei vielä puhuta kuitenkaan huippulukemista.
– Vielä ei olla vielä missään ennätysjahdissa, mutta jos sateet jatkuvat kuun loppuun asti, tilanne voi muuttua, meteorologi Liisa Rintaniemi kertoo.
Pimeys vaikuttaa rutistavan Suomea tukahduttavan tiukasti.
– Auringonpaistetunnit ovat olleet mitattavissa oikeastaan minuuteissa, Rintaniemi kertoo.
Sääolot vaikuttavat ihmisten lisäksi myös luontoon.
Suomen ympäristökeskuksen ryhmäpäällikkö Terhi Ryttäri kertoo Viiden Jälkeen -ohjelmassa, että maaperän imukyky on jo ylittynyt.
– Esimerkiksi etelän savikkomailta vesistöihin valuu ravinnepitoista vettä. Nyt ei ole mitään kasvillisuutta imemässä sitä, eikä se aurinkokaan haihduta sitä.
Asiantuntijan mukaan seurauksena esimerkiksi järvivedet ovat tummuneet.
– Ravinteiden valuminen aiheuttaa vesistöjen rehevöitymistä ja sitä myötä esimerkiksi umpeen kasvamista, Ryttäri selvittää.
Leuto talvi tai lämmin sää eivät kuitenkaan suoraan vaikuta esimerkiksi kasvien talvehtimiseen. Ryttärin mukaan valtaosa Suomen kasvillisuudesta reagoi juurikin valoon ja sitä myötä lumettomuus ei välttämättä vaikuta tilanteeseen.
– Osa lajeista voi toki lähteä kesken talven myös kasvamaan.