Uutisaamussa pohdittiin, onko raha aito este liikkumiselle ja annettiin vinkkejä budjettiystävälliseen treenaamiseen.
Hyvinvointiyritys Herbalifen hiljattain julkaisemassa kyselyssä lähes joka viides suomalainen sanoi rahan olevan este liikuntaharrastuksen aloittamiselle. Tulos tukee käsitystä sosioekonomisen aseman vaikutuksesta liikunnan määrään.
Liikunnallisen elämäntavan erityisasiantuntija Matleena Livson Olympiakomiteasta sanoo, että varallisuus voi vaikuttaa liikuntatottumuksiin montaa eri reittiä.
– Jos on hyvin vähän rahaa käytössä, joutuu ylipäätään miettimään, minkä verran voi käyttää rahaa harrastuksiin, ja ei ole välttämättä ensimmäisenä mielessä se liikkuminen, Livson toteaa.
Lisäksi sosioekonomiseen taustaan kytkeytyvä osaamistaso, asenteet, voimavarat sekä ihmisen sosiaaliset ja kulttuuriset ryhmät vaikuttavat arjessa tehtäviin valintoihin.
– Kaikillahan on tietty rahamäärä, jota haluaa tai on mahdollista käyttää vapaa-aikaan. Jotkut arvottaa liikunnan korkeammalle kuin toiset, personal trainer Sirja Hannula sanoo.
Lue myös: Riittääkö pelkkä kävely liikunnaksi? Personal trainer vastaa – lenkeillä yksi ylivoimainen etu
Liikunnallisen elämäntavan ei tarvitse maksaa
Liikunnalliseen elämäntapaan ei välttämättä tarvitse kalliita jäsenyyksiä tai välineitä. Esimerkiksi kuntien ulkokuntosaleja, frisbeegolfratoja ja urheilukenttiä voi käyttää veloituksetta. Monet kirjastot lainaavat treenitarvikkeita, kuten kahvakuulia. Säästää voi myös hyödyntämällä kuntien tarjoamia liikuntapalveluita, ostamalla harrastusvälineet käytettyinä sekä etsimällä kimppakyytejä.
– Ylipäätään voi miettiä, miten voi harrastusten matkakuluissa säästää. Voisiko sielläkin kävellen, pyöräillen tai julkisilla liikennevälineillä tehdä edes osan matkoista, Livson vinkkaa.
