Biotekniikkaa, sateliitteja ja proteiinia ilmasta – näin suomalaiset startup-yritykset mullistavat ruokateknologiaa

Uudelle tehtaalle avataan myös ravintola ja vierailukeskus. Vainikka kertoo, että varsinkin perinteisen ruokakulttuurin maissa uudet teknologiat herättävät voimakkaita tunteita.

– Meidän ratkaisumme on täysi läpinäkyvyys ja avoimuus. Ihmiset saavat itse nähdä ja maistaa ruokaa ja päättää sitten, mitä ajattelevat foodtechistä.

Vieraita voi inspiroida myös se, että heidän uloshengittämänsä hiilidioksidi otetaan hyötykäyttöön tuotantoprosessissa.

Ensin pitää kuitenkin odottaa EU:n uuselintarvikehyväksyntää. Vainikka arvioi, että EU:n mutkikkaiden "koreografioiden" vuoksi myyntilupia saadaan ensin muilta mantereilta.

Sijoitukset kasvussa

Nykyiseen ruokajärjestelmään on katsottu liittyvän kestävyysriskejä, joita halutaan vähentää uusilla ekologisilla tuotantotavoilla ja teknologioilla. Tulevaisuudessa ruokaa tuotetaan yhä enemmän esimerkiksi mikrobien, levien ja sienien avulla. Puhutaan myös solumaataloudesta, jossa eläin- tai kasvisoluja tai jotain ainesosaa, kuten proteiinia tai rasvoja, tuotetaan bioreaktorissa.

Maailmalla sijoitukset uuteen ruokateknologiaan ovat lisääntyneet merkittävästi viiden viime vuoden aikana, kertoo biotekniikan tohtori, televisiostakin tuttu Lauri Reuter.

– Alalle on kehittynyt sellaista teknologiaa, että se on alkanut kiinnostaa sijoittajia. Tosin pääomia ovat keränneet jo aiemmin ruoan kuljetuspalvelut, mutta ne voi laskea enemmän logistiikaksi kuin ruokateknologiaksi.

Reuter on yksi perustajista vuonna 2020 aloittaneessa uusiin ruokateknologiayrityksiin sijoittavassa Nordic Foodtech VC:ssä, jossa työskentelee nykyisin sijoitusjohtajana. Yritys on rahoittanut tähän mennessä kymmentä yritystä Pohjoismaissa ja Baltiassa. Nordic Foodtech VC:n 42 miljoonan euron pääoma on peräisin muun muassa Business Finlandilta ja ruoka-alan toimijoilta.

– Rahoittamamme yritykset ovat usein tutkimuslaitoksista lähteviä tiimejä. Tulemme yrityksiin osaomistajiksi, viemme toimintaa osaltamme eteenpäin ja jossain vaiheessa myymme osuutemme ja palautamme pääomia rahoittajille.

Sieniä, kalaa ja satelliitteja

Nouseviin yrityksiin kuuluu biotekniikan startup-yritys EniferBio, joka valmistaa biojalostamoiden sivuvirroista proteiinia rehua ja ihmisravintoa varten. Yritys on hionut uuteen käyttöön metsäteollisuuden kehittämän teknologian, jolla valmistettiin sieniproteiinia rehuksi.

Pekilosienellä voidaan korvata muun muassa eläinproteiineja ja soijaa, jonka viljely aiheuttaa metsäkatoa.

– Meillä on käynnissä hyvä yhteistyö maailman suurimman kalanrehun valmistajan ja Valion kanssa. Luultavasti muutamassa vuodessa saamme tuotannon käyntiin, summaa toimitusjohtaja Simo Ellilä.

Yritys rakennuttaa parhaillaan tehdasta Uudellemaalle.

Hailia Nordic puolestaan valmistaa kotimaisia pikkukalatuotteita kuluttajille ja julkiseen ruokailuun, kuten kouluihin. Yritys pystyy jalostamaan aiemmin vaikeasti hyödynnettävistä pienistä silakoista kalaruokia. Hailian uusi ruokatehdas Karkkilassa toimii jo, ja sen ensimmäisiin tuotteisiin kuuluvat pikkukalanyhtö ja -suikale. Niitä voi käyttää vaikkapa pastoissa, keitoissa tai kastikkeissa.

Nordic Foodtech VC on sijoittanut myös ruotsalaiseen Melt & Marble -yritykseen. Se tuottaa hiivakannan avulla kasviperäisiin tuotteisiin hyvänmakuista rasvaa, joka vastaa ominaisuuksiltaan naudan rasvaa.

Hyvin erityyppinen sijoituskohde on suomalainen Kuva Space. Se rakentaa pieniä nanosatelliitteja, joiden hyperspektrikameroilla kuvataan peltoja ja saadaan tietoa maanviljelyn tueksi.

Notkahduksia ja nousuja

Ruokajärjestelmän uudistamisesta ei kuitenkaan selvitä suoraviivaisesti. Reuterin mukaan kehittämisen varaa on vielä esimerkiksi ensimmäisen sukupolven lihaa korvaavissa kasviperäisissä tuotteissa. Myös vertikaaliviljely eli kasvien kasvattaminen kerroksittain suljetussa tilassa ja lihan kasvattaminen eläinsoluista ovat erittäin haastavia teknologioita, joiden kehittäminen ottaa aikaa.

– On kuitenkin paljon teknologioita, jotka ovat saaneet vähemmän näkyvyyttä, mutta joilla on paljon potentiaalia muuttaa ruokajärjestelmää ja vaikuttaa siihen, mitä syödään.

Reuter näkee valtavasti mahdollisuuksia mikrobien ja yksisoluisten eliöiden käyttämisessä ruoantuotannossa, erityisesti korvattaessa eläinperäisiä tuotteita.

– Suomessa ja Pohjoismaissa on siihen iso potentiaali, koska meillä on paljon osaamista biotekniikassa.

Toivomuslistalla Reuterilla on saada Nordic Foodtech VC:n sijoituskohteeksi yrityksiä, jotka pystyisivät tuottamaan typpilannoitteita ilman fossiilista maakaasua.

– Toinen Graalin malja on ei-eläinperäinen juusto, joka sulaa ja venyy kuten juuston pitää. Moni firma yrittää ratkaista tätä, mutta nykypäivän teknologialla se on melkein mahdotonta. Parin vuoden päästä tilanne voi olla jo toinen.