Diabeteslääkkeiden kustannukset ovat nousseet ennätyskorkealle. STT kävi läpi Kelan tilastoja, joista selviää, että diabeteslääkkeiden korvauksiin upposi valtion kassasta yli 87 miljoonaa euroa alkuvuonna. Se on enemmän kuin koskaan aiemmin vastaavassa ajassa.
Viime vuonna Kela maksoi diabeteskorvauksia 175 miljoonaa euroa. Tänä vuonna korvaussumma voi nousta lähelle 200 miljoonaa euroa, koska diabeteslääkkeiden saajien määrä nousee tasaisesti.
Vuosi sitten korvauksia maksettiin yli 330 000 diabeetikolle. Suurin osa heistä on aikuistyypin diabeetikkoja. Sairauden katsotaan pitkälti johtuvan huonoista elintavoista.
Tilastoista selviää, että viiden edellisen vuoden aikana lääkettä saaneiden määrä kasvoi reilut 20 prosenttia, kun kustannukset pomppasivat samassa ajassa yli 60 prosenttia.
– Markkinoille tulee koko ajan uusia lääkkeitä, jotka ovat kalliita. Meillä on hoitosuosituksia, mutta lääkäri saa valita hoitokeinoksi parhaaksi näkemänsä tavan, sanoo Kelan tutkija Katri Aaltonen.
Kela maksoi viime vuonna lääkekorvauksia yhteensä 1,3 miljardilla eurolla. Tästä summasta yli 13 prosenttia menee pelkästään diabeteslääkkeisiin, jotka ovat suurin menoerä yksittäisistä lääkkeistä.
Lääkekorvaukset eriarvoisia
Hallitus kiristi lääkekorvauksien perus- ja erityiskorvausta helmikuun alussa, mutta sataprosenttisesti korvattavien diabeteslääkkeiden kiristykset jätettiin tekemättä. Niiden omavastuu on nimellinen kolme euroa kertaostoksesta.
Professori Tapani Rönnemaan mukaan diabeteslääkkeen täyskorvauksen tausta löytyy historiasta. Tyypin 1 diabeteksen hoidon ratkaisuksi löydettiin 1920-luvulla insuliini, joka piti diabetekseen sairastuneen hengissä.