Kommentti: Suomi heräsi vaalikohmeloon ja juntturaan – miten tällä tuloksella kasataan hallitus ennen heinäkuun EU-puheenjohtajuutta?

Mutta on demokratian ja tuloksen halveksuntaa, jos hallitustunnustelija ja muut puolueet eivät uskalla sanoa suoraan, miksi Perussuomalaiset ei kelpaa hallitukseen. Samalla Jussi Halla-ahon on näytettävä kannattajilleen, oliko puolueella alun perinkään hallitushaluja ja onko maahanmuuttopolitiikan kiristäminen puolueen ainoa poliittinen ajuri.

Hallitusrunko voitaisiin muodostaa SDP:n ja kokoomuksen ympärille vahvistettuna Vihreillä ja parilla pienemmällä puolueella, esimerkiksi RKP:llä. Ongelmana ovat demarien ja kokoomuksen erilaiset talousohjelmat, erityisesti verotuksen suhteen tavoitteet poikkeavat toisistaan kuin yö ja päivä.

Riittääkö SDP:llä ja kokoomuksella luottamusta toisiinsa?

Puolueet muistavat myös karvaasti millaista yhteistyö oli ennen vuoden 2015 vaaleja Alexander Stubbin ja Antti Rinteen vedolla. Luottamusmittari ei ole sen jäljiltä korkealla. Luottamus tai sen puute ovat hallitusyhteistyön kova ydin.

Kokoomus menetti suurimman puolueen asemansa esimerkiksi Helsingissä, vaikka paikkoja se sai saman verran kuin vihreät. Hallitusvastuu ei näkynyt niin paljon kuin keskustalla. Yhden paikan voitto oli lähtötilanteeseen nähden se kuuluisa torjuntavoitto.

Miten paljon kokoomus on valmis taipumaan ja tinkimään siitä, että hallitustaival jatkuu? SDP:ssä ei ole julkisesti oltu innostuneita yhteistyöstä kannatuksensyöjä kokoomuksen kanssa.

Keskustan todennäköinen paikka karmean rökäletappion jälkeen on oppositiossa. Se voisi nousta hallitukseen lähinnä siinä tapauksessa, että enemmistöä ei saada millään muulla keinolla kasaan. Mutta näillä pelimerkeillä sekään ei ole täysin poissuljettu vaihtoehto. Sen tietää myös Juha Sipilä, joka ei yöllä vielä vienyt puoluettaan suoraan oppositioon kuten Mari Kiviniemi vuonna 2011.

Suomessa on nyt siis viisi keskisuurta puoluetta. Samaan aikaan puolueet ovat tehneet hyvin reippaita vaalilupauksia, joiden talouspohja nojaa lähinnä työllisyysasteen kasvuun. Ilmassa on ollut jopa sitä kuuluisaa unelmahöttöä.

Naiskansanedustajien määrä vaalien valopilkkuja

Talouskurin ja leikkausvuosien jälkeen odotukset ovat korkealla. Nämä olivat muutosvaalit, mutta muutos tarkoittaa nyt monia erilaisia, jopa ristiriitaisia asioita.

Vihreät ja vasemmistoliitto vaativat vaalivoittajina hallitusohjelmaan koulutusta, ilmastonmuutostoimia, erilaista sosiaaliturvaa ja verotusta. Samalla mitataan, miten paljon niillä on kompromissihalukkuutta hallituspaikkoja vastaan. SDP on ollut sotkussa jo etukäteen vaalilupaustensa viestimisen kanssa, eikä kokoomus ole pystynyt olemaan yhtään selkeämpi.

Äänestäjät saattavat vielä yllättyä, mutta ei mukavalla tavalla.

Kuvioita sotkevat myös toukokuun EU-vaalit. Suomessa pitäisi olla ehdottomasti hallitus kasassa viimeistään ennen juhannusta, koska Suomen vaativa EU-puheenjohtajuus Brexit-vääntöineen alkaa heinäkuussa. Rinne itse on optimisti eli hallitusohjelma voisi olla valmis jo toukokuun lopulla.

SDP:n vaalilause oli: meillä taitaa olla sama suunta. Vielä siltä ei näytä.

PS: Vaalien ilopilkkuja oli se, että eduskunta uusiutui ja naiskansanedustajia tulee peräti 92.  

Lue myös: Tässä ovat eduskuntavaalien äänikuninkaat ja äänikuningattaret! Joukossa tutut nimet ja jättiyllättäjä perussuomalaisista