”Eihän se kovin kiva ollut” – Näin Tytti Yli-Viikari ja entinen alainen kertoivat poliisille erosopimuksen laatimisesta

Ongelmien luonne on salattu poliisin esitutkintamateriaalista vaihtelevasti julkisuuslain 24 pykälässä mainittujen kohtien 25 ja 29 perusteella. Ensiksi mainittu salausperuste liittyy esimerkiksi terveystietoihin ja toinen työntekijään liittyviin arviointeihin.

"Eihän se kovin kiva ollut"

Ylitarkastaja itse on esitutkinnan mukaan eri mieltä väitetyistä ongelmistaan. Hän kertoi kuulusteluissa sopimuksen tekemisen syyksi sen, että virasto halusi hänet pois virastosta. Hän ei kertomansa mukaan saanut vaikuttaa sopimuksen sisältöön, vaan ne olivat (hallintojohtaja) Koirasen ehdot.

– Ei niistä varsinaisesti neuvoteltu, kun Yli-Viikari ja Koiranen ilmoittivat tekevänsä sopimusehdotuksen ja ymmärsin, että se pitää sitten hyväksi tai sitten ei mitään.

– Eihän se kovin kiva ollut, hän kommentoi sopimuksen tekemistä ensimmäisessä kuulustelussaan.

Hänet kutsuttiin vielä uudelleen kuulusteltavaksi, jolloin häneltä kysyttiin näkemystä ongelmiin työsuorituksessa. Kysymyksen asettelu ei täysin selviä, sillä myös tässä kohtaa ongelmien luonne on salattu pöytäkirjoista.

– Ei se kovin pidä paikkansa. Yksi esimies oli sitä mieltä.

"Tilanne alkanut jo 1990-luvulla"

Yli-Viikarin käsityksen mukaan tyytymättömyys ylitarkastajan työsuoritukseen oli jatkunut jo pitkään.

– Tilanne oli ymmärtääkseni ollut samankaltainen jo 1990-luvun alusta alkaen eli ylitarkastajalle oli tämän [salattu] johtuen annettu sellaisia työtehtäviä, jotka eivät olleet häneen vaativuusluokkansa mukaisia. Ylitarkastajan [salattu] oli keskusteltu viraston johtoryhmässä koko sen ajan, kun olen ollut virastossa töissä eli vuodesta 2007.

Sopimus tehtiin toukokuussa 2016.

– Varsinaisessa sopimuksen allekirjoitustilaisuudessa kaikki osapuolet totesivat, että sopimus oli hyvä, Yli-Viikari kertoi.

Yli-Viikari itse katsoi, että sopimuksesta neuvoteltiin hyvässä hengessä.MTV

Erilaisia laskelmia

Neuvotteluiden hyvää ilmapiiriä kuvasi Yli-Viikarin mukaan myös se, että ylitarkastaja osallistui viraston perinteen mukaisesti eläkkeellelähtölounaalle pääjohtajan ja esimiehensä kanssa.

Hallintojohtajan rooli oli Yli-Viikarin mukaan valmistella sopimus ja käydä ylitarkastajan kanssa valmistelevat keskustelut sopimuksen sisällöstä. Yli-Viikari oli tekemässä päätöstä sopimuksesta ja allekirjoittamassa sen.

Ylitarkastajalla ei ollut lainkaan työvelvoitetta ajalla 24.5.2016-31.7.2018, mutta hänelle maksettiin palkkaa. Vuonna 2018 hän sitoutui jäämään vanhuuseläkkeelle.

– Hallintojohtaja Koirasen laskelmien mukaan, jos ylitarkastaja [nimi] olisi jatkanut työsuhteessa 68 vuoden ikään, virastolle olisi koitunut palkka menoja noin 320 000 euroa [salattu]. – Sopimus oli täten käytettävissä olevista vaihtoehdoista työnantajan eli viraston näkökulmasta selkeästi taloudellisin.

VTV:n nykyinen kanta eroaa selvästi Yli-Viikarin näkemyksestä. Sopimuksesta koitui VTV:lle lähes 80 000 euron kustannukset työnantajamaksuineen, virasto on itse arvioinut. Jos ylitarkastaja olisi sopimuksen sijaan irtisanottu, kustannukset olisivat olleet noin 50 000 euroa.

Yli-Viikaria ja Koirasta vaaditaan esitutkinnassa korvaamaan yhteisvastuullisesti virastolle aiheutunut noin 30 000 euron vahinko.