Suomalaiset nuoret aikuiset ovat yhä epävarmempia perheen perustamisesta. Asiantuntijan mukaan yksi merkittävä syy on muuttunut yhteiskunta.
Suomalaiset hankkivat tilastojen valossa lapsia yhä vähemmän ja entistä myöhemmällä iällä. Perheen perustamista lykkää pitkällinen pohdinta siitä, kuinka hyvin lapsi sopisi omaan elämään.
Yrittäjä Suvi Kinnunen arvioi Huomenta Suomen haastattelussa, että lasten hankinnasta ajatellaan hyvin mustavalkoisesti, eli joko haluat lapsia, tai et halua niitä. Välille mahtuu kuitenkin paljon harmaata tilaa, jossa on ihmisiä, jotka eivät aidosti vielä tiedä omaa kantaansa.
– Meillä on yhteiskunnassa aika kapea ajatus siitä, että mitä äitiys on, Kinnunen kertoo.
Kinnunen kertoo olevansa 32-vuotias. Hän kokee, että yhteiskunnalta tulee jatkuvasti painetta, että nyt on jo liian myöhäistä perustaa perhettä.
– Naisena se vaikuttaa niin valtavasti jokaiseen elämän osa-alueeseen, omaan kehoon, uraan ja toisaalta myös parisuhteeseen, Kinnunen arvioi.
Lue myös: Näin raha vaikuttaa suomalaisten lapsihaaveisiin
Epäröinti hidastaa perheen perustamista
Helsingin yliopiston yliopistonlehtori Rasmus Mannerström on tutkinut suomalaisten nuorten aikuisten identiteetin kehittymistä. Hänen väitöskirjastaan selvisi, että vain vajaalla kolmasosalla on jotakuinkin selkeä käsitys itsestään ja tulevaisuudensuunnitelmistaan.
