Erkin 60-vuotistempaus: Rakensi saunallisen yksiön pyörien päälle, liitti sen Zetorin perään ja taivalsi 500 kilometrin matkan Lappiin – tältä vaunu näyttää

Solifer pääsi vihdoin neitsytmatkalleen ja seisoo nyt ylväänä Saariselällä luonnon helmassa.

Rakennusprojekti aloitettiin viime joulukuussa, ja nyt kesäkuussa vaunu pääsi vihdoin neitsytmatkalleen. Sopivasti juuri Pöyskön kuusikymppisten korville. Mistään ikäkriisistä ei kuitenkaan ole kysymys.

– Ei ahdista ollenkaan. Päinvastoin. Huomaa kuinka nuori sitä vielä on. Näin päin se pitää ajatella.

Käden käänteessä vaunun ei voi sanoa valmistuneet, sillä työtunteja yksiöön kului lopulta noin 400. 

Mitä sitten tulee vaunulle hintaa, ei oikeastaan kukaan tiedä.

– Neljässä tuhannessa eurossa lopetin laskemisen. Budjetti oli neljätuhatta ja siinä vaiheessa ei ollut kuin seinät pystyssä vasta. Neljä tonnia meni niin, että heilahti, Pöyskö nauraa. 

Esimerkiksi levytavaran yli kaksinkertaistunut hinta pääsi yllättämään. Onneksi myös kierrätysmateriaalia on pystytty hyödyntämään rakentamisessa. 

Erkki Pöyskö nikkaroi itselleen saunallisen asuntovaunun kultavaltaukselleen.Eeva Pöyskö

Kullanhuuhdonta

Kullanhuuhdonta tuli entiselle autojen varaosamyyjälle ja korjaamon pitäjälle aikoinaan stressin lievittäjäksi. Työnteko oli vauhdikasta.

– Minulla oli kolme puhelinta ja yli 300 puhelua tuli parhaimpina päivinä. Piti päästä rauhoittumaan. Lähdin sitten Palsinojan varteen. Siellä ei puhelimet pelanneet. Sai olla ihan rauhassa ja viettää pari viikkoa lomaa.

Tästä on aikaa yli kaksikymmentä vuotta. Rakas harrastus on pysynyt matkassa kaikki nämä vuodet. 

Kullanhuuhdonta vähentää stressiä ja on Pöyskön rakas harrastus.

Kerottakoon tähän myös lukijoille, että Pöyskö ei liioittele sillä, että puhelimet eivät kullanhuudontareissuilla tuppaa toimimaan. 

Toimitukseen lähetettyjen videoiden vuoksi piti hänen ajaa leiriltä kuusi kilometriä pois, jotta viestit sai vihdoin lähtemään.

Tämä lienee todiste siitä, että jälleen on löydetty, mitä on lähdetty hakemaan. 

Ei se kulta vaan rauha

Toimittajan toteaminen siitä, josko kultasaalis saisi katettua vaunun rakentamisesta aiheutuneita ylimääräisiä kuluja, saa kullanhuuhtojan naurahtamaan.

– Ei ole kuule pelkoa.

Suurin ilo kullanhuuhdonnassa ei tule kuitenkaan itse kullasta, vaan jostain ihan muusta.

– Se kultahan löytyy juuri siitä, että saa olla rauhassa ja oma itsensä ilman kiirettä. Varsinkin silloin kun on työelämässä. Kiireen keskellä, kun pääsee rauhoittumaan, se on se kulta.

Oli siis luontevaa, että vaunun neitsytmatka liittyy vahvasti kullanhuuhdontaan. 

Matkaan mars

Kun vaunu oli valmis, ja Saariselkä määränpääksi valikoitunut, piti päättää vetojuhta. 

Mikäpäs olisikaan parempi siihen hommaan kuin Zetor-traktori vuosimallia 1955. 

– Zetor on täyskunnostettu kymmenen vuotta sitten. Tällä tehdään joka kesä sellaisia 1 000 kilometrin hupireissuja. Ne ovat sellaisia neljän päivän reissuja, ja siinä ajetaan maksimissaan 200 kilometriä päivässä, Pöyskö selventää. 

Tältä näyttää Pöyskön täyskunnostettu Zetor vuosimallia 1955.

Nyt oli siis ensimmäinen kerta miehelle itselleenkin, kun näin pitkä siivu tuli yhtä soittoa ajettua.

Matka on kunnioitusta herättävä, sillä keskinopeus Zetorilla on noin 30 kilometriä tunnissa. Kun matkan aloittaa Oulun itärajalta Ylikiimingiltä ja päättää sen Saariselälle, tulee mittariin liki 500 kilometriä.

– Matkassa meni minulla 15 tuntia taukoineen. Sen verran löytyy tuota urheiluhenkeä, että pitää aina jotain erikoista kokeilla. 

Lue myös: Aapo ja Emil, 13, rakensivat pyörällä vedettävän asuntovaunun – tältä näytti 12 tunnin haastava matka

Tervamestari ja kylähullu

Erikoinen yhdistelmä aiheutti matkan varrella mielenkiintoa. Jotkut ohittajat kuvasivat ilmestystä ja jäipä jokunen odottamaankin seuraavalle pysähtymispaikalle, jotta sai kunnolla koko komeuden ikuistettua. 

Mikä sitten saa oululaismiehen kerta toisensa jälkeen kokeilemaan hieman hullunkurisia asioita?

– Sellainen tietynlainen kylähulluus.  Minä elän niin kuin elän. Muut saavat sen joko hyväksyä tai olla hyväksymättä.  Mennään siten kuin itsestä hyvältä tuntuu. Ja kyllä meitä kanssaeläjiä on tullut aika paljon vastaan tässä elämän varrella.

Jottei hieman erikoinen harrastuslista jäisi vajaaksi niin kerrotaan vielä, että heti heinäkuussa Pöyskön nokka suuntaa kohti Tervastiiman perinneviikkoa.

– Olen tervanpolttajana Tervastiimaviikoilla. Päävastuunani on appiukolta peritty mandaatti, tervamestari. 

Jääköön tervamestarin tarinat kuitenkin toiseen kertaan.

Täällä MTV Uutisissa uskotaan, että mielenkiintoisia tarinoita on vielä luvassa. 

Koko toimitus onnittelee tulevaa kyysikymppistä!

Katso alla olevalta videolta, millaisissa tunnelmissa Pöyskö lähti pitkälle ajomatkalleen.

2:43