Eurovaaleissa näkyvästi ollut Euroopan parlamentin kärkiehdokasasettelu ei sido Euroopan neuvostoa eli EU:n jäsenmaiden johtajien kokousta, muistutti pääministeri Juha Sipilä Brysselissä EU-johtajien illallisen jälkeen. Suomen keskusta kuuluu vaaleissa suuren voiton saaneeseen keskustaliberaaliin Alde-ryhmään, joka vastustaa kärkiehdokastapaa.
Illallisella Eurooppa-neuvosto puheenjohtajalle Donald Tuskille annettiin virallisesti tehtäväksi alkaa koota huippuvirkanimityspakettia. Tusk aloittaa rupeamansa ensi maanantaina ja kiertää jäsenmaissa kuuntelemassa hallitusten ehdokasnäkemyksiä.
Itse illalisella ei suoraan mainittu ketään ehdokasta nimeltä, mutta puheista ymmärrettiin, ketä tarkoitettiin. Sipilä itse sanoi maininneensa kaksi hyvää suomalaista ehdokasta Euroopan keskuspankin pääjohtajaksi. Hän viittasi Suomen pankin pääjohtajaan Olli Rehniin ja EKP:n johtokunnan jäseneen Erkki Liikaseen.
Sipilän mukaan illallisella otettiin jälleen esille se, että nimityksissä pitää huomioida niin suuret kuin pienet maat, sukupuoli, maantieteellinen jakauma ja eurovaalien lopputulos.
Aiemmin huippuviroista ovat päättäneet keskenään parlamentissa yhdessä enemmistöä hallinneet keskustaoikeistolainen EPP, joka nyt ajaa komission johtoon saksalaista Manfred Weberiä, ja sosialistit, joiden kärkiehdokas on hollantilainen Frans Timmermans.
– Illallisella mainittin nimellä Alde ja myös vihreät, että ne ovat tässä (nimitys)paketissa mukana, Sipilä sanoi.
Alde on pitänyt esillä tanskalaista kauppakomissaari Margrethe Vestageria, vaikka hän ei siis ollutkaan Alden kärkikandidaatti.
Spekuloinneissa on myös ollut mukana nykyinen brexit-neuvottelija Michel Barnier. Hän on EPP:läinen. Ainakin Ranska ja Portugali vastustavat Weberiä, joten on puhuttu, että EPP:lle ja CDU:hun kuuluvaa Weberiä tukevalle liittokansleri Barnier voisi kelvata, jos Saksa saisi esimerkiksi EKP:n pääjohtajuuden.