Euroopan hybridikeskusta johtanut Matti Saarelainen sai vuonna 2019 lähtöpassit – syynä seksuaalinen häirintä

Toinen häirintätilanne illanvietossa

STT:n tietojen mukaan ainakin toinen häirintätilanne oli alkuvuonna 2019 keskuksen henkilöstön illanvieton yhteydessä ja Saarelaisen häirinnän kohteena oli keskuksen naispuolinen työntekijä.

Arvonen ei avaa tarkemmin häirintätilanteita uhrien yksityisyyden suojaan vedoten. Hän ei kerro uhrien sukupuolta tai muita yksityiskohtia mutta vahvistaa, että tapaukset kohdistuivat keskuksen työntekijöihin.

Keskuksen henkilöstö vei Saarelaisen käytöksestä tiedon Arvoselle alkuvuonna 2019. Hänen mukaansa asiaa alettiin käsitellä valtionhallinnosta tutulla tavalla ja prosessissa oli mukana muun muassa työterveyshuolto ja työsuojelu.

– Sen (prosessin) seurauksena Matti Saarelainen joutui lähtemään keskuksesta, sanoo Arvonen.

Arvonen myös itse keskusteli Saarelaisen kanssa tapahtumista.

Hän kertoo esittäneensä osaamiskeskuksen johtokunnalle Saarelaisen siirtämistä johtajan tehtävästä sivuun, ja johtokunta hyväksyi esityksen.

STT:n tietojen mukaan Saarelainen oli myös esiintynyt päihtyneenä eräässä tilaisuudessa, jossa hän edusti Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskusta. Arvonen sanoo, että Saarelaisen kanssa nousi esiin myös päihtymykseen liittyvä tilanne, mutta keskustelussa pääpaino oli häirintätapauksissa.

Keskus perustettu 2017

Julkisuudessa Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskukseen on Suomen valtionjohdossa suhtauduttu myönteisesti siitä saakka, kun keskuksen perustamisasiakirja allekirjoitettiin ja keskus aloitti toimintansa vuonna 2017.

Osaamiskeskus on itsenäinen organisaatio, jonka pääkonttori on Suomessa. Nimensä mukaisesti keskus keskittyy tutkimaan hybridivaikuttamista ja auttamaan jäsenvaltioitaan ymmärtämään yhteiskunnan haavoittuvuuksia. Tarvetta erilaisten hybridiuhkien ymmärtämiselle alkoi syntyä Euroopassa varsinkin sen jälkeen, kun Venäjä miehitti Krimin niemimaan Ukrainalta vuonna 2014.

Nykyisin keskukseen on liittynyt 32 valtiota. Keskus kertoo tekevänsä myös vahvaa yhteistyötä Euroopan unionin ja puolustusliitto Naton kanssa.

Keskus itsessään ei ole Suomen valtiollinen toimija, mutta sen kytköksiä valtionhallintoon voi kutsua vähintään vahvoiksi. Esimerkiksi johtokunnan puheenjohtajana keskuksen alusta saakka toiminut Jori Arvonen oli valtioneuvoston kansliassa EU-asioista vastaava alivaltiosihteeri. Vuoden 2021 lopussa hän siirtyi viestintätoimisto Milttonin palvelukseen.

Keskuksessa on ollut töissä myös useita valtionhallinnossa uraa tehneitä työntekijöitä.

Tällainen työntekijä oli myös Matti Saarelainen, joka siirtyi suojelupoliisista valtioneuvostoon projektipäälliköksi uuden keskuksen perustamista varten. Kun keskus oli aloittamassa toimintaansa, johtokunta nimesi Saarelaisen sen ensimmäiseksi johtajaksi.

Siirtyi erityisasiantuntijaksi suojelupoliisiin

Saarelaisen lähdön jälkeen syksyllä 2019 osaamiskeskuksen johtajaksi valittiin Ulkopoliittisen instituutin johtajana toiminut Teija Tiilikainen.

Saarelainen palasi puolestaan entisen työnantajansa suojelupoliisin palvelukseen. Hänen virkanimikkeensä muuttui paluun myötä osastopäälliköstä erityisasiantuntijaksi, ja siinä tehtävässä hän toimi siihen saakka, kunnes siirtyi viime syksynä eläkkeelle.

Saarelaisen aiempaa toimintaa on käsitelty julkisuudessa myös sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 2022. Saarelaisen epäillään Ulkomaalaisviraston johtajana myötävaikuttaneen siihen, että Vladimir Putinin lähipiiriin kuulunut Gennadi Timtshenko sai Suomen kansalaisuuden 1990-luvun lopussa. Iltalehti kertoi alkuvuonna 2022, että suojelupoliisi oli jo kansalaisuushakemuksen aikaan kiinnostunut Timtshenkosta, mutta siltä ei pyydetty lausuntoa kansalaisuusasiassa. Sittemmin miljardiomaisuuden kerännyt Timtshenko on Venäjän hyökkäyssodan vuoksi EU:n pakotelistalla.

Saarelainen on julkisuudessa kommentoinut, ettei Timtshenkon kansalaisuuden käsittelyssä ollut mitään ihmeellistä.

Hän siirtyi eläkkeelle vuonna 2022 sen jälkeen, kun suojelupoliisi päätti tehdä hänestä uuden turvallisuusselvityksen.

Puheenjohtaja: Julkisuuteen ei kerrottu uhrien suojelemiseksi

Herää vielä kysymys, miksi ulkopoliittisesti Suomelle merkittävän keskuksen johtajavaihdoksen taustoja ei ole aiemmin tullut julkisuuteen.

Yksi syy voi löytyä lainsäädännöstä. Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen asema on säädetty erillisellä lailla, ja keskuksen asema on hyvin itsenäinen. Vaikka Suomi rahoittaa sen toimintaa, ei keskukseen sovelleta esimerkiksi julkisuuslainsäädäntöä tai kaikkia muita lakeja, jotka sitovat valtionhallintoa.

Toinen syy saattaa olla julkisuuden hallinnassa. Keskuksen johtokunnalla on edustus sen jokaisesta jäsenmaasta. Arvosen ohella johtokunnassa istuu nykyisin Suomen hybridisuurlähettiläs.

Arvonen sanoo, ettei Saarelaisen lähdön taustoja avattu julkisuuteen häirinnän uhrien suojelemiseksi.

–  Minulla on jäänyt sellainen käsitys, että se miten asia käsiteltiin sai sekä osallistujamaiden että keskuksen henkilökunnan piirissä arvostusta, sanoo Arvonen.

Soini: Keskus on toiminut kuin on parhaaksi katsonut

On epäselvää, miten tapahtumien aikaista poliittista johtoa tiedotettiin osaamiskeskuksen johtajavaihdoksen syistä. Arvonen kertoo yli kaksi ja puoli vuotta tapahtumien jälkeen, ettei muista, veikö asiasta tietoa eteenpäin esimerkiksi ulkoministerille tai pääministerille.

STT ei tavoittanut entistä pääministeriä Juha Sipilää (kesk.). Tapahtumien aikainen ulkoministeri Timo Soini (silloin siniset) puolestaan kertoo, ettei Saarelaisen lähdön syy tullut aikanaan hänen tietoonsa.

Soinin ministerikaudella ulkoministeriössä oli esillä useita häirintätapauksia, joiden vuoksi ministeriö päivitti omat ohjeistuksensa häirintätilanteiden käsittelyyn.

–  HybridCoE on itsenäinen yksikkö, ja se on toiminut tässä niin kuin on parhaaksi katsonut, Soini viestii STT:lle.

Korjattu jutun lopusta Soinin puoluekanta. Soini edusti vuonna 2019 sinisiä, ei enää perussuomalaisia.