Ex-arkkipiispalle syyte Karjalan kielen seuran petosepäilyistä

Molemmat ovat Syyttäjälaitoksen mukaan kiistäneet syyllistyneensä rikokseen.

Epäilyt ovat koskeneet opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämien erityisavustusten saantiin, määrään ja käyttöön liittyviä väärinkäytöksiä sekä avustusten kirjanpidolliseen käsittelyyn liittyviä epäselvyyksiä.

Karjalan kielen seura perustettiin Joensuussa vuonna 1995 elvyttämään karjalan kieltä ja kulttuuria. Seura ajautui konkurssiin syyskuussa 2020.

Epäiltyinä on ollut kaikkiaan seitsemän henkilöä, jotka olivat yhdistyksen hallituksen jäseniä vuosina 2017–2020. Heistä useimpien osalta syyttäjä on tehnyt syyttämättäjättämispäätöksen.

Syytteen saanut yhdistyksen sihteeri jätti sihteerin tehtävänsä vuonna 2019.

Tapaus käsitellään aikanaan Itä-Suomen käräjäoikeudessa.

Kirjakauppahanke aiheutti kiistoja

Syytteiden nostamisen lisäksi syyttäjä on tehnyt viisi syyttämättäjättämispäätöstä seuran hallituksessa olleista henkilöistä. 

Niiden mukaan esitutkinnassa on ilmennyt, että hallituksen jäsenet olivat varsin tietämättömiä seuran taloudenhoidon yksityiskohdista ja todellista päätäntävaltaa etenkin taloudellisissa asioissa käyttivät hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, joka toimi myös hallituksen sihteerinä.

– On ollut yleisellä tasolla tietoa suuremmasta kuvasta, kuten että yhdistyksen nimissä on haettu ja saatu valtion avustuksia sekä että rahatilanne yhdistyksessä on ollut tiukka. Yksityiskohtaista tietoa avustusten ehdoista tai niiden käytöstä sekä niiden kirjanpidollisesta käsittelystä (syyttämättä jätetyllä) ei ole ollut, syyttäjä kirjoittaa.

Yksi syyttämättä jätetyistä ei juurikaan ollut läsnä päätöksiä tehtäessä. Toinen valittiin seuran hallitukseen vasta vuonna 2019.

Syyttämättäjättämispäätöksistä ilmenee, että Karjalan kielen seura perusti vuonna 2019 Helsinkiin kirjakaupan ja että kirjakauppahanke herätti erimielisyyksiä hallituksen sisällä. 

Yksi syyttämättä jätetyistä on kertonut pohtineensa jälkeenpäin, että tältä osin hänen olisi ehkä pitänyt valvoa muidenkin toimia paremmin.

Syyttäjä toteaa, että pelkät kirjakauppakustannukset olivat kuitenkin sen verran pienet, ettei avustuksen käyttöä kirjakaupan osalta voida pitää sen törkeänä tekomuotona huhtikuun alusta 2019 alkaen. 

Tavallinen avustuksen väärinkäyttö on tekona vanhentunut, syyttämättäjättämispäätöksessä todetaan.

Lue myös: Ministeriö penää arkkipiispa Leon Karjala-seuralta lähes 300 000 euron tuet takaisin

Nykyinen arkkipiispa ei kommentoi

Entinen arkkipiispa Leo ei maanantai-iltapäivään mennessä vastannut STT:n yhteydenottopyyntöön. 

Poliisitutkinnan aikana hän on sanonut muun muassa Ylelle, että ei halua kommentoida tutkintaa millään tavoin.

Suomen ortodoksisen kirkon nykyinen arkkipiispa Elia vastasi STT:lle, että ei halua kommentoida asiaa ja että Karjalan kielen seuran tapauksella ei ole mitään tekemistä kirkon kanssa.

Arkkipiispa Elia sanoi hieman ennen virkaan astumistaan STT:n haastattelussa, että ortodoksinen kirkko on ollut uutisissa viime vuosina hieman ikävällä tavalla ja julkisuuskuvan parantaminen on tarpeen.

– Siihen tarvitaan sitä, että me haluamme oikeasti tehdä sen eteen työtä ja keskustella keskenämme asiat sopuisasti ja rauhassa eikä riidellen. Uskon siihen, että me voimme puhua vaikeistakin asioista ja selvittää ne, sanoi Elia STT:lle marraskuussa.