Ex-rikollispomo Keijo Vilhunen ei ole toiminut huumepoliisin ex-päällikön Jari Aarnion tasavertaisena rikoskumppanina törkeissä huumerikoksissa, arvioi Vilhusen asianajaja Markku Fredman tänään loppulausunnossaan.
Vilhusen puolustus esitti viimeisen puheenvuoronsa, ennen kuin hovioikeus vetäytyy miettimään tuomiota.
– Oleellinen näkökohta tässä Vilhusen selityksessä on, että hän ei ole tiennyt Aarnion olevan tuomassa tynnyreittäin hasista maahan, Fredman tiivisti.
Oikeus katsoi, että Aarnio junaili maahan satojen kilojen hasislastit ja tuomitsi hänet käräjillä 10 vuodeksi vankeuteen muun muassa törkeistä huume- ja virkarikoksista. Aarnio kiistää rikokset.
Myös Vilhunen sai käräjillä 10 vuoden rangaistuksen muun muassa törkeistä huumerikoksista, mikä puolustuksen mukaan pitäisi arvioida uusiksi.
Fredmanin mukaan syytteessä yksilöidyt seikat Vilhusen toiminnasta kuvaavat pelkkää vastaanottopalveluiden järjestämistä. Syytteen teonkuvauksesta ei löydy Fredmanin mukaan toimintaa, joka viittaisi tekijäkumppanuuteen.
Fredmanin mukaan kukaan ei ole väittänyt, että Vilhunen olisi levittänyt omaa huumettaan. Näyttöä ei ole hänen mukaansa esitetty myöskään siitä, että huumerahaa olisi liikkunut Vilhuselle.
Puolustus: Toimeksiannot eivät kerro kumppanuudesta
Käräjätuomion jälkeen Vilhunen on palannut Aarniolle kiusalliseen kertomukseen erilaisista toimeksiannoista, joita Vilhunen on toteuttanut Aarnion käskystä. Se ei kuitenkaan Fredmanin mukaan tarkoita, että Vilhunen olisi tiennyt syyt toimeksiantoihin, osallistunut tekojen suunnitteluun tai hallinnut huumeita.
Fredmanin mukaan syytteiden väittämä Vilhusen osuus kilpistyy Aarnio-jutussa jonkinlaiseksi sulakkeeksi.
– On tarvittu tällainen sulake, aivan kuin sähköjärjestelmässä on sulake. Että takana olevat arvokkaat asiat eivät pala, Fredman kuvaili näkemystään syytteestä.
Korkein oikeus on ratkaisuissaan arvioinut aiempaa tiukemmin muun muassa huumerikosten näyttökynnystä ja sitä, missä roolissa tuomitut ovat käsitelleet huumeita.