Gabrielle päätti herätä joka aamu samaan aikaan kahden viikon ajan – näin se vaikutti

Toisena päivänä Kassel nousi 7.20 , mutta palasi takaisin sänkyyn. Hän heräsi puoli tuntia myöhemmin viimeiseen herätykseensä, ja ehti kuin ihmeen kaupalla aamukahville jopa aiemmin kuin edellisenä päivänä.

– Neljältä iltapäivällä tunsin itseni väsyvän, mutta kuppi matcha-teetä auttoi painamaan läpi kahden tunnin painonnostosession, Kassel kuvaa.

Illalla hän nukahti jo puoli yksitoista, ja kolmantena päivänä herääminen olikin yhdeksän tunnin unien jälkeen todella helppoa.

COLOURBOX
Neljäntenä päivänä Kassel joutui työelämän vuoksi heräämään aiemmin, mutta selvisi silti aamusta kunnialla, teki kymmenen tunnin työpäivän ja ehti vielä kuntosalille illalla. Suuria ongelmia seurasi vasta päivänä numero kuusi: Kassel heräsi herätyskelloonsa, sulki sen ja torkutti aamukymmeneen asti.

– Arvioisin kokeen ensimmäisen lauantaini täydelliseksi epäonnistumiseksi: nukuin melkein kolme tuntia liikaa ja minun piti käyttää parikymppiä (taksiin), jotta ehdin treeneihini ajoissa.

Sunnuntaina Kassel siirsikin herätyskellonsa kauas sängystään, ja onnistui kikan ansiosta nousemaan ajoissa!

– Ensimmäisen viikon lopussa tunsin oloni aivan samanlaiseksi. Arvostin ylimääräistä tuntia, joka minulla oli aikaa vastailla sähköposteihin maanantaina, keskiviikkona ja perjantaina, mutta minun piti vaihtaa joogatuntia, jolle menen tiistaina ja torstaina, ja kaipasin kovasti tavanomaista ohjaajaani.

COLOURBOX

Viikko 2

Kassel otti yhteyttä unilääkäriinsä. Tämä ehdotti, että verhot auki nukkuminen voisi tuoda huoneeseen luonnonvaloa, joka auttaa heräämään. Kikka toimi: Kassel heräsi seuraavana maanantaina itsekseen kello 7.15!

Tiistaina Kassel latasi itselleen sovelluksen, joka tarkkailee unta ja herättää nukkujan kevyen unen vaiheessa, niin, ettei herääminen ole täyttä tuskaa.

– Sovelluksen kanssa herääminen oli ehdottomasti helpompaa, vaikka se herätti minut kymmenen minuuttia aiemmin kuin minun piti oikeasti olla hereillä, Kassel kuvaa.

Seuraavina kolmena aamuna unirytmin pitäminen kuitenkin vaikeutui, sillä Kassel sairastui flunssaan. Hän torkutti ensimmäisenä aamuna puoli yhteentoista, mutta heräsi seuraavina aamuina tunnollisesti kello 7.20, vaikka olikin sairaana. Päivällä hän otti torkut.

– Koin syyllisyyttä noista ylimääräisistä unitunneista, mutta Winter vakuutti minulle että on ok torkkua, koska pidin edelleen kehoni rutiinissa, jossa herätään samaan aikaan aamuisin. Lisäksi kehoni taisteli infektiota vastaan.

Kokeen viimeiset kaksi päivää osuivat viikonloppuun.

– Oikeasti en halunnut mitään muuta kuin lopettaa koko jutun lyhyeen ja nukkua keskipäivään asti, Kassel tunnustaa.

Hän oli treenannut kaksi viikkoa rankasti ja koki, ettei kahdeksan tunnin uni riitä. Winter oli samaa mieltä ja kertoi, että rankasti treenaavan ihmisen on tavallista kaivata enemmän unta.

COLOURBOX

Mitä kokeesta jäi käteen?

– Se, että heräsin täysin satunnaiseen kello 7.20 aikaan ei muuttanut elämääni dramaattisesti (ja, ajoittain se oli oikeastaan aika rankkaa), Kassel kuvaa.

– Nautin siitä, että aloitin työt niin ajoissa joka aamu, ja se todella sai minut tuntemaan itseni tuottavammaksi.

Jos Kassel tekisi kokeen uudelleen, hän yrittäisi mennä sänkyyn aiemmin, jo puoli yhdeltätoista. Hän yrittääkin aikaistaa nukkumaanmenoaan jatkossa.

– Jatkossa haluan pitää melko tarkan uniaikataulun, ja olen päättänyt jättää torkutustapani menneeseen. En silti voi luvata, etten nuku pitkään (ainakin vähän) viikonloppuina.

Lähde: Womenshealthmag.com

***

8:08