Ilman opiskelupaikkaa jääville nuorille annettaisiin opintoseteli, jolla voisi opiskella 30 opintopistettä avoimessa korkeakoulussa.
Hallitus esittää, että korkeakoulujen aloituspaikkoja lisätään kertaluonteisesti noin 810 aloituspaikalla vuonna 2026. Puolet paikoista tulisi yliopistoon ja puolet ammattikorkeakouluihin.
Tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitien (kok.) mukaan uudet aloituspaikat halutaan kohdentaa talouskasvua tukeviin tutkintoihin sekä ensikertalaisille.
Valtioneuvoston tiedotteessa mainitaan ydin- ja energiatekniikan alat. Esillä ovat olleet myös kvanttiteknologia ja tekoäly sekä luovat alat. Työ- ja elinkeinoministeriössä on käyty läpi sitä, mitkä alat katsotaan kasvualoiksi.
Merkitystä on myös alan suosiolla, työllistymisellä sekä sillä, miten opiskelijat saavat opintojaan suoritettua alalla keskimäärin.
Toisaalta otetaan huomioon, että esimerkiksi lääkäriksi, eläinlääkäriksi sekä erityisopettajaksi ja sairaanhoitajaksi opiskelevien aloituspaikkoja on jo hiljattain lisätty.
Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) ylijohtajan Sirkku Linnan mukaan korkeakoulujen kanssa keskustellaan esimerkiksi siitä, pystytäänkö paikkoja lisäämään jo ensi vuonna, mikä olisi ministeriön tavoite.
Tarkoituksena on harkita myös aivan uusia aloja, mutta silloin aloittaminen ei ole realistista vielä ensi syksynä.
– Silloin on realistista, että korkeakoulut aloittavat koulutuksen vasta 2027 syksyllä tai alkupuolella, Talvitie sanoi torstaina OKM:n tilaisuudessa.
30 opintopistettä maksutta
Hallitus esittää myös, että ilman korkeakoulupaikkaa yhteishaussa jääville nuorille annettaisiin opintoseteli, jolla voi suorittaa maksuttomasti enintään 30 opintopisteen laajuiset opinnot avoimessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa.
Opintoseteli olisi voimassa kaksi vuotta toiselta asteelta valmistumisen jälkeen.
Nykyisellään avoimen korkeakoulun opinnot saavat maksaa 45 euroa opintopistettä kohden.
