Yhden opiskeluoikeuden sääntöä sovellettaisiin siis vasta ensimmäisen kerran syksyn 2026 yhteishaussa. Ehdotetut säännökset eivät vaikuttaisi takautuvasti.
Hallitus esittää muutoksia yliopistolakiin ja ammattikorkeakoululakiin.
Esityksen mukaan opiskelijan saman ja alemman tasoiset opiskeluoikeudet päättyisivät, jos hän ottaa vastaan uuden tutkintoon johtavan opiskeluoikeuden, kerrotaan opetus- ja kulttuuriministeriön tiedotteessa.
Ministeriön mukaan esityksen keskeisenä tavoitteena on tarjota mahdollisuus korkeakoulututkinnon suorittamiseen mahdollisimman monelle, jolla tutkintoa tai aiempaa opiskeluoikeutta ei vielä ole.
Esitys ei kuitenkaan rajoita suoritettavien korkeakoulututkintojen määrää, vaan jatkossakin opiskelijan olisi mahdollista suorittaa useampi korkeakoulututkinto. Jatkossakin on mahdollista vaihtaa alaa ja hakeutua opiskelemaan uudelle alalle.
Säännökset koskisivat yliopistojen alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja, ammattikorkeakoulututkintoja ja ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja.
Yliopistojen jatkotutkinnot, tilauskoulutuksena järjestettävät tutkinnot, kansainvälisenä yhteistyönä järjestettävät yhteis- ja kaksoistutkinnot sekä Maanpuolustuskorkeakoulun ja Poliisiammattikorkeakoulun tutkinnot jäisivät ehdotetun sääntelyn ulkopuolelle, ministeriön tiedotteessa listataan.
Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan ensi vuonna elokuun alussa.
Uutta sääntöä sovellettaisiin siis ensimmäisen kerran syksyn 2026 yhteishaussa, jossa valitaan opiskelijoita vuonna 2027 alkavaan koulutukseen.
Ehdotetut säännökset eivät vaikuttaisi takautuvasti. Eli jos opiskelijalla on lain voimaantullessa useampi opiskeluoikeus, niistä ei tarvitse luopua.
Esitys liittyy pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman tavoitteeseen nostaa korkeakoulutettujen nuorten aikuisten osuutta mahdollisimman lähelle 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Esityksellä kohdennetaan aloituspaikkoja ensimmäistä tutkintoaan suorittaville, tiedotteessa sanotaan.