Haluaako Venäjä iskeä Kiovaan vai pitkän kriisin? – Tämän takia Kreml tuskin vaatii Itä-Ukrainaa itselleen, sanoo asiantuntija MTV:lle

Venäjällä on viime vuosikymmeniltä omakohtaista kokemusta pitkittyneestä laajasta sodasta. Neuvostoliiton sota Afganistanissa kun kesti käytännössä koko 1980-luvun.

Kremlissä on myös nähty, miten Yhdysvaltain sodat Irakissa ja Afganistanissa sujuivat. Hyökkäysvaiheet vielä rullasivat varsin mallikkaasti, mutta miehitysvaiheista muodostui poliittisesti raskaita ja ihmishengissäkin mitattuna kalliita. Lopputuloksiakaan ei varsinaisesti ole juhlittu.

– Sota helposti kääntyy avoimeksi haavaksi, joka alkaa syömään, kun tappioita alkaa tulla omallekin puolelle, Toveri muistuttaa.

"Venäjä hakee vipuvartta"

Viime viikkoina on kiihtyvään tahtiin kysytty "syttyykö Ukrainaan sota?". Kysymys on hieman harhaanjohtava, sillä Venäjän ja Ukrainan välinen, vuonna 2014 syttynyt sota ei ole koskaan oikeastaan päättynytkään.

Aseleporikkomukset ovat olleet yleisiä. Sodan osapuolet ovat käytännössä Venäjä, sen tukemat separatistit ja toisaalta Ukraina, jota esimerkiksi Yhdysvallat on tukenut muun muassa koulutusavulla.

Lue myös: Ukrainalta pikainen tapaamisvaade Venäjälle: "Jos Venäjä on tosissaan"

Venäjän niin sanotut pienet vihreät miehet valtasivat Krimin helmi-maaliskuun aikana 2014. Lisäksi Venäjän joukkoja on runsaasti Itä-Ukrainassa.

– Siellä on tuhansia sotilaita tukemassa separatisteja, Toveri sanoo.

Juttu jatkuu videon jälkeen.

0:45Venäjä on jo Itä-Ukrainassa – alueen haltuunotto sitä ei silti ehkä kiinnosta, arvioi entinen tiedustelupäällikkö.

Entinen tiedustelupäällikkö Toveri ei usko, että Venäjä pontevasti vaatisi Itä-Ukrainan tiettyjen alueiden liittämistä itseensä. Se voisi nimittäin sotia sen omia tavoitteita vastaan.

– Siinä on se vaara, että Ukraina ilmoittaa, että hyvä, pitäkää alue, vedetään uusi raja, Toveri arvioi.

– Venäjä hakee vipuvartta Ukrainan sisäpolitiikkaan ja pitää konfliktia avoinna. Jos Ukraina sanoo, että pitäkää tunkkinne (eli niin sanotut separatistialueet), niin vipuvarsi heikkenee, Toveri jatkaa.

Lue myös: Jatkuva sotapuhe on asiantuntijan mukaan riski: "Siitä voi tulla itseään toteuttava profetia"

Sota- ja kriisitilan pitkittäminen voi siis olla Moskovasta katsottuna myös hyödyllistä. Vaikka Kremlin toimiin Ukrainassa suhtaudutaankin lännessä kielteisesti, niin ainakin presidentti Vladimir Putinin johtamaa valtioita on ikään kuin pakko pitää merkittävänä tekijänä kansainvälisen politiikan kentällä.

– Täytyy muistaa, että autoritaarisissa valtioissa tehdään päätöksiä, jotka eivät meidän mielestämme ole välttämättä järkeviä. Heillä on erilainen logiikka nähdä asioita ja erilaiset intressit, Terävä arvioi.

"Se olisi miekkaan heittäytymistä"

Jos Kremlissä päädyttäisiin siihen, etteivät nykyiset valloitukset ole kuin hyvä alku, niin ensimmäinen ongelma laajalle valloitussodalle on säätiedote.

Ukrainan kevät on vaikea paikka raskaalle kalustolle, johon Venäjän mahdollinen laajamittainen hyökkäyssota erittäin todennäköisesti nojaisi. Etenemistä haittaisi rasputitsa, joka tarkoittaa suomeksi rospuuttoa eli kelirikkoa.

Yleensä mutaa on maassa eniten maaliskuussa, kun lumi alkaa sulaa.

– Kelit eivät ole kauhean hyvät sotilaalliseen operaatioon. Eivät ne sitä estä. Hyökkäykseen on yhä mahdollisuus lähteä, jos sellainen päätös tehdään. Se tietenkin vaikeuttaa ja hidastaa toimintaa, Toveri arvioi.

Juttu jatkuu videon jälkeen.

0:28"Huonoin vaihtoehto olisi pyrkiä valtaamaan koko maa", Suomen entinen tiedustelupäällikkö arvioi Venäjän mahdollisia sotatoimia Ukrainassa.

Jos Yhdysvaltain julkisesti jakamat tiedustelutiedot pitävät paikkansa, Venäjällä on Ukrainan läheisyydessä noin 100 000 sotilasta. Jo sen voi katsoa antavat vihjeitä siitä, mitä Venäjällä on mielessä.

– Niillä joukoilla, jotka Venäjällä on alueella, ei (Ukrainaa) pysty miehittämään. Se olisi miekkaan heittäytymistä, Toveri toteaa.

– Jos nyt Venäjä jostain syystä päättäisi hyökätä Ukrainaan, niin huonoin vaihtoehto olisi pyrkiä valtaamaan koko maa. Se on iso maa, 40 miljoonan asukkaan maa, josta löytyy miljoonia ihmisiä, jotka ovat valmiita vastarintaan, Toveri jatkaa.

Lue myös: New York Times on haastatellut presidentti Niinistöä: "Hän tuntee Putinin hyvin ja hän pelkää Ukrainan puolesta"