Lasihomeeksi kutsuttu ilmiö vaivaa erityisesti vanhaa lasia. Ehkäisy on tärkeää, sillä homehtunutta lasia ei voi puhdistaa.
Kaapissa säilötty kristallilasi tai lasimaljakko voi tuottaa yllätyksen. Pitkään koskemattomanakin ollut astia saattaa ilmaantua kaapista harmahtavana ja sameana.
Astian ulkoasun syynä saattaa olla lasihome.
– Se ei ole hometta siinä mielessä kuin home yleensä mielletään. Lasikorroosio on virallisempi nimi ilmiölle, kansanomaisesti käytetään sanoja "lasirutto" ja "lasihome", tutkimuspäällikkö ja arkkitehti Minna Kuusela Työtehoseurasta kertoo.
Home on sanana hämäävä: se vaikuttaa asialta, joka esimerkiksi tarttuu.
– Kyseessä ei ole sienikasvusto, vaan kemiallinen hajoaminen lasin pinnalla. Se on siis kemiallinen reaktio. Se ei tartu eikä ole vaaraksi.
Lue myös: Yksi monipuolisimmista siivousvälineistä löytyy kaupan maustehyllystä
Lasihometta ei saa pois
Lasihome voi iskeä paitsi kirkkaaseen lasiin, myös lasitettuun pintaan, esimerkiksi posliiniin. Perintökristallejakin se vaanii.
– Jos kotona on aitoa kristallia, se sisältää lyijyä, ja on ehkä vielä vähän herkempi ja vaarassa, koska lyijy reagoi herkästi veden kanssa.
Lasihomeen tunnistaa sameasta pinnasta, josta myös ilmiön kansanomaiset nimitykset tulevat.
Toisaalta laseja saattaa samentaa myös tavanomainen kalkkisaostuma, jonka aiheuttaja on kova vesi. Sen kuitenkin erottaa lasihomeesta helposti, sillä kalkkisaostuman voi pestä pois.
– Lasihomehan ei lähde pois. Lasi on samentunut tai pinta on ikään kuin viirulla. Vanhoissa posliiniastioissa voi olla sellainen tuttu näkymä, että astia on muuten puhdas, mutta siinä on värjäytymiä ja viiruja, jotka eivät lähde pois pesulla. Se on lasihometta, Kuusela kuvaa.
