Afganistanissa mediaoperaatiopupseerina vuonna 2007 palvellut suomalainen Elli Flén on seurannut maan konfliktia surullisin ja pelokkain mielin. Hän haluaa uskoa, että entisen Taleban-hallinnon kaatumisen jälkeen tehty rauhanturvaustyö ei ole menossa täysin hukkaan. Myös afgaanisotilaiden nopea antautuminen ei mahdu suomalaisreserviläisen ymmärrykseen.
Flénin palvellessa suomalaisena rauhanturvaajana maa näyttäytyi hänelle erilaisena, mitä hän aiemmin elämässään nähnyt. Kuusi vuotta aiemmin oli käynnistynyt YK:n ja Naton yhteistyössä johtama operaatio ISAF sen jälkeen, kun Talebanien tukema terroristijärjestö al-Qaida iski syyskuun 11. päivänä New Yorkiin.
– Afganistan oli hyvin vanhoillinen, perinteinen ja omalla rujolla tavallaan hetkittäin kauniskin. Olimme Maimanan kaupungissa, joka oli hyvin huonosti kehittynyt. Välillä tuntui, että olisi siirtynyt keskiajalle, Flén kuvailee.
Vaikka tekemistä olikin, Afganistan kehittyi Flénin mukaan kansainvälisen avustuksen ansiosta aina näihin päiviin asti rutkasti.
– Tytöt ja pojat pääsivät kouluun. Koko koulutuslaitoksen jaloilleen nostaminen oli yksi suurimmista saavutuksista. Terveydenhuoltojärjestelmä kehittyi, kätilöitä kouluttautui valtavasti, jonka myötä lapsi- ja äitikuolleisuus laski valtavasti. Naisia istuu parlamentissa ja tiedotusvälineitä perustettiin – tilanne oli aivan eri, kun ennen vuotta 2001, Flén kertoo.
Lue myös: EU:n ulkoministerit kokoustivat Afganistanin tilanteesta – yhteensä 21 suomalaista on saatu turvaan Kabulista tähän mennessä
Koko maan, etenkin naisten ja lasten ihmisoikeudet tulevaisuuden Afganistanissa herättää huolta maailmalla. Entisen Taleban-hallinnon kaatumisen jälkeen maan ihmisoikeudet ovat parantuneet maassa huomattavasti. Nyt koko pitkäkestoinen työ on valua hukkaan. Talebanit ovat kuitenkin luvanneet, että esimerkiksi naisten oikeudet toteutuvat maassa jatkossa islamilaisen sharia-lain mukaisesti. Flén on pessimistinen liikkeen lupauksien suhteen.
