Helena söi yli vuoden antibiootteja ennen kuin todellinen syy lamauttavaan väsymykseen paljastui

Sairaus on noin kolme kertaa yleisempi naisilla kuin miehillä.

– Viimeaikaisissa tutkimuksissa on todettu, että se saattaa liittyä jotenkin estrogeenin tuotantoon, neurologian professori Markku Partinen kertoi Huomenta Suomessa.

– Mayo-klinikan mukaan tyypilliset riskitekijät sairaudelle ovat naissukupuoli, valkoihoisuus, älykkyys ja hyvä fyysinen kunto.

Lue myös: Katriinan oireita hoidettiin vuosia närästyksenä, sitten paljastui hengenvaara

Väsymysoireyhtymä ei aiheuta ainoastaan neurologisia oireita vaan myös autonomisen hermoston, suoliston ja immunologian oireita.

Helena Hulkko kertoo kärsineensä esimerkiksi kovista päänsäryistä ja flunssaisuudesta sairauden vuoksi.

Urheilua hän pystyy harrastamaan vain hyvin maltillisia määriä, sillä jo hyvin vähäinenkin fyysinen rasitus aiheuttaa hänelle PEM-oireita. 

PEM-oireilla tarkoitetaan syvää ja lamaavaa uupumusta, johon lepokaan ei tunnu auttavan.

Lue myös: Naiset sairastavat miehiä enemmän – maksaa maailmalle biljoonia

Aivot ylivirittyneessä tilassa

Kroonisen väsymysoireyhtymän tarkkaa syntymekanismia ei tunneta, mutta usein diagnoosia on edeltänyt virusinfektio, esimerkiksi long covid tai mykoplasma. Myös trauma tai pitkittynyt stressi on yhdistetty sairauteen.

– Tutkimuksia on tehty valtavasti ja on todettu, että mitokondrioiden toiminnassa on ehkä häiriöitä, Partinen kertoo.

Merkittävintä on aivojen toiminnan häiriintyminen, jonka vuoksi aivot ovat liian herkistyneitä ulkoisille ärsykkeille.

– Ikään kuin palovaroitin, joka olisi suoraan uunin läheisyydessä. Elimistö reagoi väärin ulkoisiin ärsykkeisiin ja tulee väsymystä, uupumusta, kiputiloja, huonolaatuista unta, korkeaa leposykettä ynnä muuta, Partinen kertoo.

Lue myös: Aivosumua ja "äitiaivoja" vähäteltiin ennen, mutta ei enää: "Taustalle on alkanut tulla tiedettä"

Diagnostiikka ja hoito haastavia

Sairauden diagnosoiminen on haastavaa, sillä samanlaisia oireita sekä kehollisia merkkejä nähdään myös muissa sairauksissa, kuten vaikeassa masennuksessa.

Niinpä sairauden diagnosointiin tarvitaan useita eri verikokeita, tutkimuksia ja potilaan haastatteluja.

– Yksi ongelma on, että kriteeristöjä on kymmeniä erilaisia ja joidenkin kriteeristöjen mukaan kriteerit diagnoosille ovat liiankin lieviä, Partinen huomauttaa.

Lue myös: Ovatko ihmiset olleet aina väsyneitä? Tutkija: Uupumus ei ole vain nykyajan vitsaus

Koska sairauden tarkkaa taustamekanismia ei tunneta, ei siihen myöskään ole olemassa täsmälääkettä.

Oireita voidaan kuitenkin helpottaa useilla eri lääkkeillä sekä esimerkiksi vagushermoa aktivoivilla hengitysharjoituksilla.

– Se rauhoittaa sydäntä, vähentää ahdistuneisuutta ja lievittää muitakin oireita.

Lisäksi sairauden hoitona käytetään levon ja aktiivisuuden määrän sopeuttamista muuttuvien yksilöllisten rajojen mukaan, kertoo Terveyskirjasto.

Hoidon tarkoituksena on löytää se aktiivisuustaso, josta ei vielä seuraa PEM-oireita tai muita haittoja. Kun oikea taso on löytynyt, pyritään aktiivisuutta ylläpitämään tai lisäämään asteittain.

Katso myös: Mitä mystisestä väsymysoireyhtymästä tiedetään? 

8:37Neurologian professori Markku Partinen kertoo, mitä eroa on tavallisella väsymyksellä ja kroonisella väsymysoireyhtymällä.

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!