Heli* ei ole saanut tavata lapsenlapsiaan yli kolmeen vuoteen. Isoäidillä ei ole Suomessa oikeuksia, hän sanoo.
Vielä joitakin vuosia sitten Heli vietti paljon aikaa kolmen lapsenlapsensa kanssa. Lapset viihtyivät mummolassa, ja Heli iloitsi lasten seurasta.
– Luulen, että tyttäreni oli vähän kateellinenkin, kun lapsenlapset eivät halunneet aina lähteä pois luotani kyläilyn päätteeksi, Heli arvelee.
Vaikka Helin ja tämän tyttären välit olivat olleet kireät jo pitkään, mummon ja lapsenlasten suhteisiin aikuisten kahnaukset eivät vaikuttaneet.
Väärinkäsitys johti välirikkoon
Kun reilu kolme vuotta sitten Heli löysi vahingossa tyttärensä laskuja, joita tämä oli pimittänyt aviomieheltään, äidin ja tyttären välit viilenivät entisestään.
– Tyttäreni suuttui minulle todella paljon, mutta lapsenlapset tulivat edelleen käymään luonani.
Ei kuitenkaan ehtinyt kulua kauaa aikaa, kunnes erään kyläilyreissun tapahtumat johtivat Helin ja tyttären täydelliseen välirikkoon.
– Lapsenlapseni ja heidän velipuolensa olivat olleet yökylässä luonani ja istuivat aamupalapöydässä, kun nuorin, vasta puhumaan oppinut, alkoi huutaa rumia sanoja. Napsautin sormiani hänen korvansa vieressä ja sanoin, ettei mummille puhuta noin.
Kun lapset menivät kotiinsa, lapsenlasten velipuoli kertoi äidilleen mummin lyöneen nuorinta sisarustaan.
– Lapsi oli käsittänyt tilanteen väärin. Yritin selittää tapahtunutta tyttärelleni, ja sanoin, etten koskaan löisi hänen lapsiaan, mutta hän ei uskonut minua. Kun sitten eräänä päivänä vein yhdelle lapselle nimipäivälahjan, tyttäreni huusi minulle, etten saisi enää koskaan astua heidän pihalleen.
