Herrasmieshärkä Sipuli muotoilee itse omat otsakiehkuransa – katso taidonnäyte videolta

Sipuli on rodultaan puoliksi Hereford ja Ayrshire. Sillä ei ole kookkaita sarvia, mutta sen näyttävän kiharapilven alla on piilossa pienenpienet sarviaihiot. 

– Naudat käyttävät niitä ikään kuin tuntosarvina, Anttonen kertoo.

Erityisesti naudat nauttivat pään alueen rapsutuksista. Niiden pää ei ole ihan samaan tapaan tasaisen kuulamainen kuin vaikka ihmisen kallo.

Pahkuraisen muodon takia niiden on vaikea rapsuttaa päätään ainakaan mitään kovaa tai tasaista pintaa, kuten seinää tai tolppaa vasten.

– Siihen nämä harjat ovat superhyviä. Niillä ne pääsevät kaikesta heinäpölystä ja muusta kertyneestä liasta eroon, Anttonen kertoo.

Samalla, kun Sipuli rapsuttaa sarviaihioitaan vasten harjaksia, saavat sen kutrit ja erityisesti sen komea otsakiehkura kovaa kyytiä.

– Sipulin kiharat ovat jotenkin erityisen viehkot ja tosiaan se itse tykkää muotoilla niitä. Sitä on hauska seurata, Anttonen vitsailee.

Lue myös: Lempi ja Lyyti olivat matkalla joulukinkuiksi, kun uskomaton sattuma puuttui peliin

Sonnin elämä jää yleensä lyhyeksi

Sipuli saapui Tuulispäähän kolmen viikon ikäisenä vuonna 2020. Sen elämä olisi voinut kuitenkin päättyä hyvin toisella tavalla.

– Sonnit lähtevät yleensä teuraaksi noin puolentoista vuoden iässä, Anttonen kertoo.

Sonneja ei maidontuotannossa tarvita ja nautojen suvunjatkaminen hoidetaan keinosiemennyksenä.

– Sipuliakaan ei normaalioloissa enää olisi olemassa, Anttonen muistuttaa.

Sipulia uhanneen karun kohtalon muutti kuitenkin nainen, joka halusi antaa pienelle vasikalle mahdollisuuden elämään. Hän otti Tuulispäähän yhteyttä ja niin Sipulille löytyi turvallinen loppuelämän koti. 

– Sipuli on mahtava persoona. Ei se halua muuta kuin elää ja olla onnellinen. Ne ovat ihan samoja asioita, mitä ihmisetkin haluavat, Anttonen muistuttaa. 

Lue myös: "Hyvänen aika, miten tuo voi olla hengissä?" – laiturilta löytynyt riutunut kuutti hoivattiin terveeksi "rasvapalloksi"

Lehmät rivissä auringossa

Anttosen mukaan naudat ovat hyvin uteliaita laumaeläimiä, joille kosketus on tärkeää. Uusia ja vieraita asioita tutkitaan usein porukalla haistellen ja kielenkärjellä maistellen. 

Tuulispään lehmillä on ympärivuotinen ja ympärivuorokautinen mahdollisuus käydä ulkona. 

– Ne mielellään todellakin ulkoilevat joka päivä, Anttonen paljastaa. 

Nyt, kun aurinko alkaa taas lämmittää, voi Tuulispään pihalta löytää naudat päivittäin rivistä paistattelemasta päivää. 

– Ne nauttivat ihan samoista asioista, kuin me ihmisetkin, Anttonen kertoo. 

Voit seurata Tuulispään eläinten monenkirjavaa elämää esimerkiksi heidän Instagramistaan.

Lue myös:

Kun muistisairas silittää Johannan kaverikanaa, kohtaaminen koskettaa kaikkia – "Silloin itkimme sekä minä että hoitajat"

Eläinten käyttäytymisen asiantuntija analysoi MTV Uutisten lukijoiden lähettämiä videoita

Rakastatko hassuja eläinvideoita? Osa videoista eläinrääkkäystä

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!

Juttua muokattu 24.2.2025 klo 9:45: Korjattu Tuulispään perustamisvuosi vuoteen 2012 vuodesta 2021. Lisäksi sonnit teurastetaan yleensä puolentoista vuoden iässä, ei vuoden iässä, niin kuin artikkelissa alun perin luki.