Jos syyttäjä päättää nostaa syytteen, oikeudenkäynti alkaa marraskuun alussa.
Poliisi on saanut valmiiksi Psykoterapiakeskus Vastaamoon kohdistuneen tietomurron tutkinnan. Asia siirtyy syyttäjälle epäiltynä törkeänä tietomurtona, törkeän kiristyksen yrityksenä ja yksityiselämää loukkaavana tiedon levittämisenä.
Poliisi on tutkinut asiaa syksystä 2020 lähtien. Tietomurto tuli julkisuuteen lokakuussa 2020, kun yhtiö kertoi joutuneensa kiristyksen kohteeksi. Asiakkaiden tietoja julkaistiin netissä, ja heiltä vaadittiin lunnaita tietojen levittämisen uhalla.
Rikoksista epäillyn Aleksanteri Kivimäen, 26, epäillään tehneen Vastaamoon kohdistuneen tietomurron, levittäneen yli 30 000 asiakkaan arkaluontoisia tietoja ja yrittäneen kiristää uhreja. Kivimäki otettiin kiinni Ranskassa ja luovutettiin Suomeen helmikuussa. Hän on ollut vangittuna siitä asti.
Kivimäki on kiistänyt rikosepäilyt asianajajansa välityksellä.
MTV Uutiset on julkaissut Kivimäen nimen esitutkintavaiheessa, sillä hän on aiemmin syyllistynyt vastaaviin rikoksiin. Vastaamon tietomurrolla on ollut laajaa yhteiskunnallista merkitystä.
Dataa petatavun verran
Asiaa tutkinut keskusrikospoliisi (KRP) sanoo, että esitutkinta oli monella tapaa ensimmäinen laatuaan Suomessa. Tästä syystä poliisissa kehitettiin nopeasti uusia toimintamalleja ja tutkintamenetelmiä muun muassa uhrien kuulemiseksi.
– Tutkinnan keskeisenä tavoitteena on ollut saada tapahtumien kulku ja epäilty tekijä selville ja sitä kautta mahdollistaa rikosvastuun ja uhrien oikeuksien toteutuminen parhaalla mahdollisella tavalla. Tapauksen selvittämiseen on tutkintaryhmässämme alusta asti luotettu ja esitutkinta on nyt saatu valmiiksi, sanoo tiedotteessa tutkinnanjohtaja Marko Leponen.
Tutkinnassa on KRP:n mukaan käyty läpi dataa yhden petatavun verran. Tutkinnan laajuudesta kertoo myös se, että esitutkintapöytäkirja on 2 200 sivua. Asianomistajien, eli uhrien rikosilmoituksista on saatettu syyteharkintaan yli 23 000 pöytäkirjaa.