"On ilmeistä, että sääntely on ristiriidassa kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin kuuluvan ehdottoman palautuskiellon kanssa."
Niin sanottu käännytyslaki voidaan säätää poikkeuslakina, kunhan siihen lisätään sääntelyä oikeusturvakeinoista, arvioi perustuslakivaliokunta lausunnossaan.
Sääntelyä on valiokunnan mukaan täydennettävä maahan pyrkivän oikeusturvaa silmällä pitäen säädetyllä jälkikäteisellä oikeusturvamenettelyllä.
Perustuslakivaliokunnan lausunto käännytyslaista hyväksyttiin tänään äänin 15–2.
Ristiriidassa ihmisoikeussopimusten kanssa
Perustuslakivaliokunnan mukaan on ilmeistä, että käännytyslaki on ristiriidassa kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin kuuluvan ehdottoman palautuskiellon kanssa.
Poikkeaminen kansainvälisistä ihmisoikeusvelvoitteista on valiokunnan mukaan kuitenkin ajallisesti, alueellisesti ja sisällöllisesti rajattu ja lain rajatun soveltamisalueen ulkopuolella ihmisoikeusvelvoitteet ovat täysimääräisesti voimassa.
Perustuslakivaliokunta toteaa lausunnossaan, että eduskunnan hallintovaliokunnan on syytä tarkkaan selvittää käännytyslain suhdetta EU-oikeuteen.
Perustuslakivaliokunnan mielestä niin sanotun kiiremenettelyn käytön edellytykset täyttyvät käännytyslain säätämisessä.
– Ehdotonta valtiosääntöoikeudellista estettä käsitellä nyt arvioitu poikkeuslaki siihen tehtyine tarkennuksineen poikkeuksellisesti ei ole, valiokunta kirjoittaa tiedotteessaan.
Syyllistyvätkö rajavartijat virkarikokseen?
Valiokunta otti lausunnossaan kantaa myös rajavartiomiehen oikeusasemaan.
– Soveltamalla tätä poikkeuslakia siten kuin se on säädetty, rajavartiomies ei syyllisty virkarikokseen, valiokunnan puheenjohtaja Heikki Vestman (kok.) sanoi tiedotustilaisuudessa.