Huojentava tutkimustulos: Suomen talousvesissä on vain vähän mikromuovia – "Altistuminen on vähäistä verrattuna muihin lähteisiin"

Selvityksen mukaan ihmiset altistuvat mikromuoveille todennäköisesti enemmän ravinnon ja hengitysilman välityksellä kuin vesijohtoveden välityksellä.Shutterstock

Vain muutamia muovihiukkasia litraa kohden

Tutkituista vesijohto- ja pullovesistä löytyi muutamia, 0-9 kappaletta, yli 10 mikrometrin kokoisia muovihiukkasia litraa kohden.

Mikromuoveilla tarkoitetaan alle viiden millimetrin kokoisia muovihiukkasia. Koska kyseessä oli varsin suppea esiselvitys, ei tulosten perusteella voi vetää johtopäätöksiä mikromuovien esiintyvyydestä verkostovesissä laajemmin.

Kaikilla tutkituilla vedenkäsittelylaitoksilla on raakaveden laatuun nähden asianmukainen käsittelyprosessi, jonka todettiin poistavan raakavedestä tehokkaasti kiintoainetta, myös mikromuoveja.

Selvityksen mukaan Helsingin Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksella pystytään poistamaan tehokkaasti raakavedestä mikromuoveja.

Tutkimusmenetelmiä yhtenäistettävä, jotta vertailu onnistuisi

– Juomavesien mikromuoveja on tutkittu muutamassa maassa kuten Saksassa ja Tsekissä. Raportoidut mikromuovipitoisuudet vaihtelevat tutkimusten välillä suuresti ja vaikuttaa siltä, että valitut tutkimusmenetelmät ovat vaikuttaneet pitoisuuseroihin, toteaa hankkeesta vastannut ryhmäpäällikkö Markus Sillanpää SYKE:stä.

– Tulosten perusteella voidaan sanoa, että mitä pienempiä mikromuoveja tutkimuksessa on pystytty analysoimaan, sitä isompia määritetyt pitoisuudet ovat olleet, Sillanpää sanoo.

Suomalaisessa esiselvityksessä tutkittiin yli 10 mikrometrin kokoisten mikromuovihiukkasten määrää, kun taas joissakin tutkimuksissa on raportoitu yli 1 tai yli 100 mikrometrin kokoisten hiukkasten esiintymistä.

Tutkijoiden mielestä mikromuovien näytteenotto- ja analyysimenetelmiä on välttämätöntä kehittää, harmonisoida ja standardisoida. Näin tuloksia voidaan vertailla eri tutkimusten välillä niin Suomessa kuin kansainvälisesti.

– Ihmiset voivat altistua mikromuoveille ravinnon ja hengitysilman välityksellä, mutta toistaiseksi eri altistusreittien osuutta mikromuovien kokonaisaltistukseen ei tunneta, toteaa THL:n tutkimusprofessori Hannu Kiviranta.

– Tämän selvityksen ja muun olemassa olevan tiedon perusteella voidaan arvioida, että Suomessa altistuminen mikromuoveille vesijohtoveden välityksellä on vähäistä verrattuna muihin altistuslähteisiin, Kiviranta linjaa.