Huoli maailmasta voi kipeyttää leuan: "Ei kuole, mutta todella kurja kohtalo"

Voi olla, että ihmiset hakeutuvat nyt herkemmin hoitoon, koska bruksismista puhutaan enemmän.

Toisaalta lihaskivun taustalla ei aina ole bruksismi, Nykänen huomauttaa. Lihasten ylirasittumisesta johtuvaa kipua voi aiheuttaa myös runsas purkan jauhaminen tai vaikkapa harrastus, jossa tulee säännöllisesti iskuja kasvojen alueelle.

– Se on hyvä muistaa, että lihasten ylirasitus ei aina aiheuta pitkittynyttä kipua, vaan se, että syntyy kipu, vaatii myös tietyt psykologiset tekijät, Nykänen sanoo.

Riskiryhmässä nuoret

Itä-Suomen yliopiston hammaslääketieteen yksikön kliininen opettaja Outi S. Huhtela on kartoittanut kyselytutkimuksella korkeakouluopiskelijoiden bruksismia vuosina 2012, 2016 ja 2021. Vastausten perusteella vaikuttaa siltä, että bruksismista kärsivien määrä olisi kasvussa.

Tuloksista selviää, että yö- ja päivänarskuttelusta kertoi vuonna 2021 kärsivänsä noin 10 prosenttia vastaajista, kun vuonna 2016 vastaava luku oli 6 prosenttia ja 5,7 prosenttia vuonna 2012.

Vastaava tutkimus on tehty myös tänä vuonna, mutta sen tuloksia ei ole vielä julkistettu. Huhtelan mukaan alustavasti voidaan spekuloida, että narskuttelu olisi edelleen lisääntynyt. Tähän viittaavat korona-ajan tulokset vuodelta 2021.

– Opiskelijoihin kohdistuu myös enemmän ja enemmän paineita, esimerkiksi hallituksen kiristysten seurauksena. Tällä on myös todennäköisesti yhteys narskuttelun lisääntymiseen, Huhtela sanoo.

Huhtelan mukaan myös kentältä tuleva viesti on se, että ihmisillä on yhä enemmän sellaisia vaivoja, joita bruksismiin liittyy.

Huhtela kuitenkin huomauttaa, että vastaajan käsitys omasta bruksismistaan ei ole sama kuin hammaslääkärin antama diagnoosi.

– Voi olla, että nykyään ei enää narskuttele, mutta joskus on narskutellut, jolloin kulumisjäljet ovat edelleen näkyvissä hampaissa.

Toisaalta ihmiset ovat nykyään tietoisempia bruksismistaan kuin ennen.

Tietyillä lääkkeillä stimuloiva vaikutus

Tutkimusten mukaan bruksismin merkittävin taustatekijä on stressi ja psyykkinen kuormitus.

– Se (bruksismi) liittyy kiireeseen, stressiin, ahdistukseen, mitä ihminen voi kokea esimerkiksi maailmantilanteen vuoksi, Huhtela sanoo.

Myös Nykänen allekirjoittaa väitteen siitä, että huoli maailman tilanteesta voisi oireilla lisääntyneinä purentalihasten kipuiluina.

– Koko ajan tulee lisää näyttöä siitä, että nuorten ahdistus ja mielialahäiriöt ovat kasvaneet. Nämä voivat olla tekijöitä, jotka altistavat bruksismille.

Varmaa Nykäsen mukaan on, että ahdistus ja mielialahäiriöt ovat riskitekijöitä myös kivun kroonistumiselle. Bruksismilla ja kivun pitkittymisellä taas on tutkitusti samanlaisia taustatekijöitä.

Nykäsen mukaan myös yleistyvä masennuslääkkeiden käyttö tai adhd-lääkkeet voivat stimuloida bruksismia, jos lääkkeitä käyttävällä ihmisellä on bruksismitaipumus.

Bruksismista joskus jopa hyötyä

Bruksismin oireet ovat moninaisia: tyypillisesti se voi aiheuttaa puremalihaskipua tai päänsärkyä. Suussa bruksismi voi näkyä haavaumina tai hampaan purentapintojen kulumisena.

Joillekin bruksismi ei välttämättä aiheuta mitään oireita.

Lääketieteellistä hoitoa vaativista purentaelimistön toimintahäiriöistä, joista suuri osa johtuu todennäköisesti bruksismista, kärsii hieman alle kymmenen prosenttia suomalaisista.

Huhtelan mielestä lievästä tai satunnaisesta bruksismista ei tarvitse murehtia.

– Jos syö normaalia, monipuolista ruokaa, niin hampaat joka tapauksessa jonkin verran kuluvat.

Nykäsen mukaan bruksismista saattaa olla joillekin jopa hyötyä.

– Bruksismi voi olla myös ikään kuin psyyken suojakeino. Se voi olla stressin purkukeino.

Pahimmillaan uhkaa työkykyä

Nykänen muistuttaa, ettei bruksismin seurausten hoidossa tavallisesti käytetty purentakisko ole "ihmeiden tekijä", vaan hoidossa olisi tarpeen ottaa huomioon myös ilmiön mahdolliset juurisyyt, kuten psyykkinen kuormitus tai uniapnea.

– Täytyy oppia näkemään bruksismi laajemmasta näkökulmasta kuin vain hammasongelmana, Nykänen painottaa.

Psykososiaalisen näkökulman huomioon ottaminen vaatii Nykäsen mukaan perusteellista keskustelua ja selvittelyä yhdessä potilaan kanssa.

Nykäsen mielestä bruksismin haitallisten seurausten kokonaisvaltaisempaa hoitoa tarvitaan, koska hoitamattomana vaivalla voi olla vakavia seurauksia: pitkittynyt kasvojen alueen kiputila voi pahimmillaan olla työkykyä ja elämänlaatua merkittävästi heikentävä tekijä.

– Pitkittyneeseen kipuun ei kuole, mutta inhimillinen kohtalo ihmiselle on todella kurja. Siitä tulee paljon työpoissaoloja, siitä tulee mielialaongelmia, Nykänen kiteyttää.

Lue myös: Riitta on yksi sadoista tuhansista suomalaisista, jotka elävät harvinaissairauden kanssa – yhtäkkiä myös oma lapsi romahti

Miss Suomi Matilda Wirtavuori tavoitteli täydellisyyttä ja sairastui syömishäiriöön – koki herätyksen, kun keho alkoi antaa viestejä

Yhden lääkkeen syöjien määrä kaksinkertaistui 15 vuodessa – ylilääkäri: Osa lääkityksistä ehkä turhia

Syövistä yksi aiheuttaa eniten kuolemia – keuhkolääkäri huolissaan meneillään olevasta "ihmiskokeesta"