Vuonna 2023 poliisi kirjasi yhteensä 1 606 rikosilmoitusta epäillyistä viharikoksista.
Poliisin tilastoimien viharikosten määrä on noussut huomattavasti, Poliisiammattikorkeakoulun tuore raportti kertoo.
Vuonna 2023 poliisi kirjasi yhteensä 1 606 rikosilmoitusta epäillyistä viharikoksista. Tämä on 29 prosenttia enemmän kuin vuonna 2022.
Suomen rikoslaki ei tunne viharikosta tai vihapuhetta rikosnimikkeinä, mutta vihamotiivi on yksi laissa mainituista rangaistuksen koventamisperusteista.
Niinpä mikä tahansa rikoslain määrittelemä rikos voi olla myös viharikos, jos teon motiivina on ennakkoluulot tai vihamielisyys uhrin oletettua tai todellista etnistä tai kansallista taustaa, uskontoa tai vakaumusta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, sukupuoli-identiteettiä, sukupuolen ilmaisua tai vammaisuutta kohtaan.
Lisäksi laissa on mainittu rikoksia, joiden tunnusmerkistöön vihamotiivi sisältyy. Näitä ovat syrjintä, kiihottaminen kansanryhmää vastaan ja törkeä kiihottaminen kansanryhmää vastaan.
Suurin osa (68 prosenttia) viharikosten rikosilmoituksista liittyi rikosepäilyihin, joiden motiivi rikosilmoituksesta ilmenevien tietojen perusteella liittyi uhrin etniseen tai kansalliseen taustaan.
Lue myös: Oikeus: Mies haukkui uhria homoksi, pahoinpiteli ja ajoi autolla kohti – 11 kuukautta ehdotonta vankeutta
Lähi-itä ja Venäjä vaikuttavat
Raportin kirjoittanut tutkija Jenita Rauta kertoo MTV:lle, että ajankohtaiset tapahtumat näkyvät myös viharikostilastoissa.
– Koko Euroopan viharikosilmapiiriin on vaikuttanut selkeästi tilanne Gazassa sekä Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa. On ollut huomioitavissa, että yhteiskunnalliset tapahtumat vaikuttavat ennakkoluuloihin ja syrjiviin asenteisiin, Rauta sanoo.