Hyttyskesä on harvinaisen myöhässä, mutta pian saattaa kuhista

–  Hyttyskausi jatkuu varsinkin Pohjois-Suomessa vielä hyvän aikaa. Pohjois-Lapissa tulee olemaan runsaasti hyttysiä varmasti elokuulle asti.

Kesä on ollut kaikkien hyönteisten osalta äärettömän hiljainen. Mutanen on seurannut hyönteisten elämää vuosikymmenten ajan eikä muista itse koko ajalta tällaista kesää.

–  Vuosi 1987 on sellainen, mitä monet vanhemmat ihmiset muistelevat, koska silloin oli todella kylmä kesä. Tämä muistuttaa sitä vuotta aika paljon, todella niukasti on mitään, Mutanen sanoo.

Lue myös: Sääennusteen rinnalle hyttysennuste? Uusi tutkimus selvittää verenimijöiden salat

Kohta saattaa kuhista

Kuluvalle viikolle on vihdoin lupailtu aurinkoista ja lämmintä säätä käytännössä koko maahan. Tämä voi muuttaa hiljaisen hyttyskesän täysin päinvastaiseksi.

– Meille voi tulla kunnon ryöpsähdys, ja varmasti tuleekin. Ensi viikolla hyönteisten määrät – ja Pohjois-Suomessa myös hyttysten määrät – tulevat varmasti nopeasti kasvamaan, Mutanen kertoo.

– Voi olla, että etelässä pahin hyttyskausi on jo ohi, mutta kyllä sielläkin hyttysiä ilmaantuu, nämä myöhäisimmät lajit ennen kaikkea.

Pitkäksi venynyt hyttyskausi saattaa tarkoittaa, että ihmisiä enemmän häiritseviä niin sanottuja kesähyttysiä esiintyy vielä syksyllä. Loppukesän hyttyset eivät normaalisti ole niin kovia ihmisten kiusaajia.

– Luulen, että hyttysiä nähdään tänä vuonna hyvin myöhäiseen, jos ei ihan syyskuulle asti, Mutanen sanoo.

Juttu jatkuu videon jälkeen.

9:06Katso myös: Kesän kemikaalikuorma kuriin – pitääkö aurinkorasvaa ja hyttyskarkottimia vältellä?

Pogostantautia havaittu laajemmin

Hyttysten levittämää pogostantautia, eli nivelrokkoa, on havaittu Suomessa aiempia vuosia laajemmin. 

Helsingin yliopiston professorin, kliinisen mikrobiologian erikoislääkärin Olli Vapalahden mukaan levinneisyyttä selittää osittain myös se, että tautia tunnistetaan nykyään paremmin muuallakin kuin Itä-Suomessa, jossa se pääasiassa leviää.

Tautia on viime vuosina havaittu laajalla alueella keskisessä Suomessa, kuten Hämeen seudulla ja Etelä-Pohjanmaan suunnalla.

Vapalahti kuvailee tautia Suomelle tyypilliseksi taudiksi, joka on muualla outo. 

Vaikka tautia aiheuttavaa virusta esiintyy kaikkialla maailmassa paitsi Amerikan mantereilla, itse tautia esiintyy Suomen lisäksi käytännössä vain Etelä-Afrikassa, Pohjois-Ruotsissa ja paikoin Venäjällä.

Tauti leviää tyypillisimmin elokuun alusta syyskuun loppuun, kunnes ensimmäiset yöpakkaset saapuvat.

– Joskus se menee syyskuun alulle, joskus lokakuun alkuun. Niillä vaiheilla yleensä uusia tapauksia ei enää tule, Vapalahti sanoo.

Lue myös: Luulitko, että vain trooppiset hyttyset ovat vaarallisia? Suomessa hyttyset levittävät jo kolmea virustautia

Viheliäinen tauti

Pogostantaudin pääasiallisiin oireisiin kuuluvat äkisti alkava ihottuma, nivelkivut, flunssaisuus ja kuume. 

Nivelkivut voivat äityä pahoiksikin ja ne ovatkin usein se syy, miksi ihmiset suuntaavat lääkärin pakeille. Nivelkivut voivat esimerkiksi tehdä kävelemisestä vaikeaa, jos ne iskevät jalkoihin.

Joissain tapauksissa nivelkivut saattavat pitkittyä jopa kolmen vuoden pituisiksi.

– Taudin isoin ongelma on ehkä se, että se pitkittyy joillain. Myös se, että niitä nivelkipujen aiheuttajia selvitellään, eikä saada diagnoosia, Vapalahti kertoo.

Pogostantauti todetaan verinäytteistä. Taudille ei ole olemassa tiettyä hoitoa tai rokotetta. Nivelkipuja hoidetaan niitä lieventävillä lääkkeillä.

– Tauti ei kuitenkaan ole syy, miksi kannattaisi välttää luonnossa käymistä, Vapalahti toteaa.

Suomessa on hankala suojautua hyttysiltä, mikä tekee myös taudilta suojautumisesta vaikeaa. Jos epidemioita on päällä, on ainakin hyvä tiedostaa alueita, joita voisi olla syytä välttää.

Tyypillisesti pogostantautitapauksia on vuosittain joitain kymmeniä, mutta säännöllisen epäsäännöllisesti iskee myös epidemiavuosia. Sateinen kesä saattaa olla yksi taudin leviämisen edesauttaja.