Mitä tehdään Venäjältä Suomeen tulleelle kulkukoiralle? | MTV Uutiset
Hyviä uutisia Ransusta – mutta mistä se saapui vaeltamaan Itä-Suomeen? Tällaiset vaihtoehdot rajan koirakarkureilla ovat edessä
Tassutiimin jäsen Mira Maaranen kuvasi Ransuksi nimetyn koirakarkurin Etelä- ja Pohjois-Savon rajamailla 6. tammikuuta. Nyt Ransu on jo turvassa.MTV / Mira Maaranen
Jotkut ovat arvelleet Ransun ilmaantuneen maisemiin Venäjältä ja pelänneet sen kantavan raivotautivirusta. Toistaiseksi tällaisesta ei ole mitään tietoa.
Sinänsä ainutlaatuista ei olisi, että lemmikki ajautuu rajan yli naapurin puolelle; eläimethän eivät valtakunnan rajoja tunnista.
Läänineläinlääkäri Sari Haikka Etelä-Suomen aluehallintovirastosta kertoo, että jos koira otetaan kiinni tai havaitaan lähellä itärajaa ja sen epäillään tai tiedetään ylittäneen rajan vapaana, kunnaneläinlääkärin tulee tarkastaa koira.
Jos tarkastuksen perusteella syntyy epäily rabieksesta, koira eristetään määräajaksi. Pahimmassa tapauksessa se joudutaan lopettamaan.
– Siinäkin tapauksessa, että rajan ylitystä ei epäillä mutta muutoin syntyy epäily vastustettavasta eläintaudista, eli käytännössä rabieksesta, kunnaneläinlääkärin tulee tarkastaa koira, Haikka selvittää MTV Uutisille sähköpostitse.
– Tarvittavista muista toimenpiteistä ja mahdollisesta näytteenotosta päätetään tarkastuksen ja muiden saatujen tietojen perusteella.
Jos koira joudutaan lopettamaan tai eläin löytyy kuolleena, sen ruumis lähetetään Ruokavirastoon Helsinkiin tutkittavaksi. Ruokaviraston sivuilta löytyvät ohjeet myös löytökoirien kanssa muuten toimimisesta.
Imatran kaupungin valvontaeläinlääkäri Mika Makkonen kertoo, että Imatralla Kaakkois-Suomessa on vuosien saatossa ollut joitakin tapauksia, joissa löytökoirien on epäilty olevan lähtöisin Venäjältä.
– Jos omistajaa ei ole saatu selville ja koirat ovat olleet kesyjä, koirat ovat lähteneet etsimään löytökoirina uusia koteja, Makkonen kertoo.
Makkosen mukaan koirien palauttamisen Venäjälle pitäisi olla mahdollista ainakin teoriassa, jos Venäjän puolelta joku ilmoittautuisi koirien omistajaksi.
– Näissä tapauksissa aktiiviset toimijat ovat Suomen ja Venäjän rajaviranomaiset. He vaihtavat keskenään tietoja ja keskustelevat toimenpiteistä.
Viime vuonna kahden löytökoiran omistajaksi ilmoittautui Makkosen mukaan venäläinen taho.
– Rajaviranomaiset kävivät tuolloin keskenään keskusteluja mahdollisuuksista koirien palauttamiseksi. Suomen puolelta kuitenkin velvoitettiin, että koirien omistajan pitäisi maksaa koirista aiheutuneet hoitokustannukset ennen palautusta. Venäjän puolelta ei reagoitu tähän velvoitteeseen määräaikaan mennessä, ja koirat jäivät silloin Suomeen.
Lappeenrannan alueen valvontaeläinlääkäri Taru Pyötsiä sanoo, että hän ei ole neljän vuoden aikana virkansa puolesta joutunut hoitamaan Venäjältä Suomeen tullutta koiraa tai käsittelemään niihin liittyviä tapauksia.
Koirakarkurin palauttamisen Venäjälle pitäisi olla mahdollista ainakin teoriassa, jos Venäjän puolelta joku ilmoittautuisi koirien omistajaksi. Kuvassa venäläinen kulkukoira.
Venäjältä saapuvien koirien kanssa on joskus eläinlääkärien, rajaviranomaisten ja raja-asukkaiden ohessa tekemissä myös poliisi.
Kaakkois-Suomen poliisilaitoksen komisario Harri Horttanainen kertoo, että poliisi on kuvioissa mukana yleensä silloin, kun Venäjän puolelta rajan yli Suomeen tulee villiintynyt ja aggressiivinen koira tai koiralauma.
Tällaisia tapauksia on Horttanaisen mukaan välillä ihan ongelmaksi asti. Villiintyneitä koiria näkyy rajan pinnassa etenkin kesäisin.
– Ne ovat joko Venäjän puolelta tarhasta karanneita koiria tai koiria, joilla ei ole omistajaa. Yleensä täältä tullaan hakemaan ravintoa, ja ne liikkuvat aika laajalla alueella.
Kulkukoirista saattaa olla vaaraa Suomen puolella lemmikeille ja ihmisille, jos koirat kantavat tauteja.
Mistä sitten tietää, että kyseessä on nimenomaan Venäjältä tullut villikoira?
Horttanaisen mukaan esimerkiksi juuri siitä, että ne liikkuvat usein laumoina. Monesti ne ovat sekarotuisia ja voivat olla takkuisia ja likaisia, eikä niillä ole pantaa kaulassa.
Yleensä poliisi saa tiedon mahdollisista ongelmakoirista hätäkeskuksen kautta.
– Lähtökohtaisesti poliisille ilmoitetaan aggressiivisista ja häiritsevistä yksilöistä. Koira on voinut tulla esimerkiksi pihalle ja tai käyttäytyä uhkaavasti koiran ulkoiluttajaa kohtaa.
Horttanainen kertoo, että jos koira hyökkää ihmisen kimppuun tai siitä on muuten vaaraa, poliisi voi yhteistyössä esimerkiksi riistanhoitoyhdistysten suurriistavirka-avun kanssa yrittää ottaa sen kiinni vaikka loukuttamalla.
Villiintyneet koirat ovat Horttanaisen kokemuksen mukaan kuitenkin yleensä hyvin arkoja eivätkä tule lähelle, vaikka niitä houkuteltaisiin.
Poliisi ei Horttanaisen mukaan joudu yleensä selvittelemään tapauksia, joissa suomalaiskoira päätyy Venäjän puolelle, vaikka rajan pinnassa tällaistakin tapahtuu.
– Tiedän, että näitä tapauksia kyllä on ollut. Metsästyskoirilla on kaulassa nykyään yleensä GPS panta, mistä näkee, jos se on päätynyt Venäjän puolelle. Lähtökohtaisesti näitä tapauksia hoitavat rajaviranomaiset. Heillä ovat yhteydet Venäjälle, ja tätä kautta niitä on palautettu myös Suomeen.
Horttanainen pohtii vielä sitä, miten itärajalle rakennettava aita vaikuttaa eläinten liikkeisiin.
– Koirat eivät välttämättä käytä raja asemia läpitulossa, ja onkin mielenkiintoista, vaikuttaako tuleva aita [koira]yksilöiden tai suurpetojen liikkumiseen rajan molemmin puolin.
Kati Hyttinen työskentelee MTV Uutisissa uutistoimittajana. Hän tekee töitä MTV Uutisten verkkodeskissä ja Lifestyle-toimituksessa, joissa hän seuraa uutisia ja ilmiöitä. Hän on erikoistunut muun muassa ympäristö-, luonto- ja eläinaiheisiin.
Voit lähettää juttuvinkkejä Katille osoitteessa kati.hyttinen@mtv.fi.
