Ihmisen ensimmäisestä laskeutumisesta toiselle taivaankappaleelle on sunnuntaiyönä 21. heinäkuuta kulunut 50 vuotta. Klo 02.56 astronautti Neil Armstrong astui Kuun sametinpehmeään pölyyn. Ihmiskunnan sanottiin tuolloin olleen viimeisen kerran yhtä. Tosin kyse oli samaan aikaan myös suurvaltojen kylmän sodan kilpailusta.
Apollo 11:n tarunomaisesta matkasta on nyt valmistunut uusi dokumenttielokuva.
Todd Douglas Millerin dokumentti ei juurikaan tarjoa uutta tietoa ensimmäisestä kuukennosta, mutta ainutlaatuisten kuviensa takia se on komeaa katsottavaa. Miller sai ennen julkaisematonta kuva- ja äänimateriaalia Nasan arkistosta. Radiokeskusteluja avaruuskeskuksen ja astronauttien kesken oli noin 10 000 tuntia!
Dokumentti kuvaa aikajärjestyksessä kuulennon tapahtumat sen kummemmin tunteilematta tai ottamatta kantaa siihen, oliko reissussa järkeä vai ei.
Kilpailu oli tärkeämpää kuin tieteen tulokset
Tutkijan mukaan ensimmäisen kuulennon tieteellinen anti oli melko vähäinen, enemmänkin kyse oli kilpailusta.
– Yhdysvallat halusi osoittaa nimenomaan teknologisen ylivertaisuutensa, arvioi avaruustekniikan tohtorikoulutettava Leo Nyman Aalto-yliopistosta.
Tähän olikin syynsä.
Neuvostoliitto järkytti Yhdysvaltoja huhtikuussa 1961, kun Juri Gagarin lensi ensimmäisenä ihmisenä avaruuteen. Presidentti John F. Kennedy julisti saman tien, että Yhdysvallat laskeutuu Kuuhun ennen vuosikymmenen loppua.
Leo Nyman sanoo, että apollo-ohjelmalla ei ollut ainakaan aluksi pitkän tähtäimen suunnitelmallisuutta.
– Jos Kuuhun lähetetään ihminen, se kannattaisi tehdä pitkäjänteisemmin, eikä vain mennä käymään.
Lopetus on sokki Nasalle
Yhdysvallat ramppasikin Kuussa seuraavat kolme vuotta. Apollo 11:n heinäkuun 1969 matkan jälkeen seuraavat astronautit lähtivät Kuuhun jo marraskuussa samana vuonna. Apollo 13:n lento epäonnistui ja oli muuttua tragediaksi. Viimeinen lento oli Apollo 17 vuonna 1972.
