Hallitus kaavailee muutoksia lukion ja ammattikoulun lukukausimaksuihin

– Tuskinpa se on positiivinen kannustin, mutta ajattelen, ettei se ole monelle myöskään ylitsepääsemätön este, Adlercreutz sanoo.

Hän pitää positiivisena, että myös toisen asteen koulutuksessa on kansainvälisiä opiskelijoita.

– Mutta toisaalta meidän pitää tietenkin pohtia, mikä on se koulutus, jota me täällä kustannamme.

Lukiokoulutuksen erityisasiantuntija Kyösti Värri Kuntaliitosta arvioi, että lukukausimaksujen vaikutus opiskelijoiden halukkuuteen tulla Suomeen ei olisi yksiselitteinen. Muista maista tulleista lukio-opiskelijoista iso osa ei ole tullut maahan koulutuksen perässä vaan muista syistä.

– Ei sillä koulutukseen osallistumista lisäävä vaikutus ainakaan olisi, hän sanoo.

Myös maksun suuruus toki vaikuttaisi.

Lukiokoulutuksen rahoittavat kunnat ja valtio, kunnat suuremman osan. Värri arvioi, että yhden lukio-opiskelijan lukuvuosi tulee maksamaan tänä vuonna noin 9  500 euroa.

Kustannuksissa on suuria eroja: ne ovat matalimmat suurilla koulutuksen järjestäjillä eli suurilla kaupungeilla, korkeimmat taas pienillä koulutuksen järjestäjillä eli pienillä kunnilla. Korkeimmillaan lukiolaisen koulutus voi Värrin mukaan maksaa kymmeniätuhansia vuodessa.

–  Jos ei käytettäisi yhtenäistä hintaa, se voisi tarkoittaa sitä, että olisi houkuttelevampaa hakeutua lukioon, jossa maksu on matalampi kuin muualla, Värri sanoo.

Opiskelijoiden oleskelulupahakemukset lisääntyneet

Työryhmän asetuspäätöksessä kerrotaan, että Maahanmuuttoviraston (Migri) mukaan opiskelijoiden oleskelulupahakemusten määrä on kasvanut merkittävästi.

 Vuonna 2023 opiskeluperäistä oleskelulupaa hakeneista noin 400 oli lukiokoulutuksen opiskelijoita ja noin 1 800 ammatillisen koulutuksen opiskelijoita.

EU- ja ETA-maiden kansalaiset eivät tarvitse Suomeen oleskelulupaa.

Ulkomaisista opiskelijoista on puhuttu paljon erityisesti pienten kuntien lukioiden kohdalla, joiden on kuvailtu paikoin pysyvän pystyssä nimenomaan ulkomaisten opiskelijoiden turvin.

EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten maiden kansalaisia Suomen lukioissa opiskelee Värrin mukaan tällä hetkellä noin 4  000. Luvussa ovat mukana sekä tutkintotavoitteiset opiskelijat että aineopiskelijat.

Mitä kolmansien maiden kansalaisten lukukausimaksut tarkoittaisivat lukioille, jotka nojautuvat ulkomaisiin opiskelijoihin?

– Mitä arvioidaan varmaankin osana työryhmän työtä. Toki on niin, että joissain kunnissa ulkomaalaisten opiskelijoiden osuus on ollut hyvinkin iso, se on tiedossa, Adlercreutz sanoo.

Värrin mielestä uudistuksen vaikutusarviot tulisi tehdä kunta- ja järjestäjäkohtaisesti.

– Jos kunnalla on pieni opiskelijamäärä muutenkin, ja iso osa opiskelijoita ei enää ole valtionosuuteen kelpaavia opiskelijoita, sillä olisi ilman muuta merkitystä.

Osuuko esitys välikäsiin?

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) sanoi hiljattain STT:n vaalihaastattelussa, että pienten kuntien ei pidä tekohengittää lukioitaan houkuttelemalla niihin oppilaita ulkomailta.

– Maahanmuuton käyttäminen pumppaamaan palveluita kuntiin ei ole oikea vaihtoehto. Varsinkaan sen ei pitäisi edes olla mahdollista, mitä tälläkin hetkellä tapahtuu, että jotkut tekevät sillä jopa bisnestä, Purra sanoi STT:lle.

Ainakin Rovio-miljonääri Peter Vesterbackan Finest Future -yritys välittää ulkomaisia nuoria opiskelijoiksi suomalaisiin ammattikouluihin ja lukioihin.

Työryhmän asetuspäätöksessä kirjoitetaan, että suomalaista lukiokoulutusta ja ammatillista koulutusta markkinoidaan aktiivisesti maan rajojen ulkopuolella maksuttomana koulutusmahdollisuutena.

Halutaanko lukukausimaksuilla estää se, että välikädet pääsevät taloudellisesti hyötymään ulkomaisten opiskelijoiden tuomisesta Suomeen?

– Tämähän ei sinänsä estäisi ketään, Adlercreutz sanoo.

Hän katsoo, että Suomi hyötyy tänne tulevista opiskelijoista, vaikka haasteena onkin varmistaa, että opiskelijat myös jäisivät Suomeen.

– Sitten on tietenkin toimijoita, jotka ikään kuin auttavat opiskelijoita tälle polulle. On oleellista, että hekin tuntevat vastuunsa, mutta tämähän ei varsinaisesti siihen keskusteluun nyt tartu.

27.2 kello 9.19 ja 16.02: juttua päivitetty kauttaaltaan.

Lue myös: 
Työryhmä: Näin opintotukea pitäisi muuttaa

Haku lukioihin ja ammattioppilaitoksiin alkaa