Monet nimiehdotukset ovat huonon maun leimaamia, sanoo nimilautakunnan puheenjohtajan.
Uudissukunimiä eli sukunimiä, joita ei muilta elossa olevilta ihmisiltä löydy, otetaan käyttöön vuosi vuodelta yhä enemmän. Tämä näkyy myös oikeusministeriön nimilautakunnan saamien lausuntopyyntöjen määrissä.
Oikeusministeriön nimilautakunta kertoo verkkosivuillaan vastaanottaneensa viime vuonna Digi- ja väestötietovirastolta (DVV) lähes 1 300 lausuntopyyntöä, jotka koskivat nimenmuutosta. Lautakunnan puheenjohtaja, oikeustieteen tohtori Urpo Kangas sanoo STT:lle enemmistön pyynnöistä koskevan sukunimiä.
Lautakunta ei päätä ehdotettujen uudisnimien hyväksymisestä, vaan se on DVV:n tehtävä. Virasto ratkaisee asian lausunnon ja hakemuksen perusteella.
Ihmisillä on huono nimimaku, arvioi Kangas. Hän ei osaa kuitenkaan nimetä esimerkkejä mieleenpainuvista uudissukunimistä, joista on pyydetty lausuntoa lautakunnalta. Niitä on yksinkertaisesti liikaa.
– Ehdotetut nimet muodostavat valtavan massan. Joukossa on paljon hyviä ehdotuksia, mutta hyvin monet nimet ja niiden perustelut ovat huonon maun leimaamia, hän toteaa STT:lle.
Monia motiiveja nimenvaihdokseen
DVV:n verkkosivuilla voi tarkastella tällä hetkellä hyväksyntää odottavia uudissukunimiä. Hiljattain listalla ovat olleet esimerkiksi Unelma, Metsänkevät ja Novankorpi.
Usean vuosikymmenen nimilautakunnan puheenjohtajana toiminut Kangas on huomannut lausuntopyyntöjen määrän kasvaneen. Hän uskoo, että määrä on tänä vuonna samoissa lukemissa kuin viime vuonna. Motiivia kasvaneille määrille Kangas ei osaa sanoa, koska nimenvaihdosta ei tarvitse erityisemmin perustella.
Syynä saattaisi olla esimerkiksi Suomen kansainvälistyminen. Kangas arvioi, että maahanmuuttajien osuus nimensä vaihtavien joukossa korostuu.
– Monet nimensä muuttavat tulevat maista, joissa ei ole latinalainen kirjaimisto käytössä. Heidät kirjataan väestötietojärjestelmään matkustusasiakirjojen mukaisessa muodossa, ja Suomessa he haluavat muuttaa nimensä helpommin lausuttavaan muotoon.