Jopa vuosikymmenien takaiset juurihoidot tai poistetut poskihampaat voivat olla syypäitä toistuviin poskiontelotulehduksiin.
Jopa joka kymmenes poskiontelotulehdus on hammasperäinen.
Erityisesti flunssan jälkitautina tunnettu poskiontelotulehdus syntyy yleesä, kun poskiontelon limakalvo paksuuntuu ja poskionteloon kehittyy tulehdus ja limaista eritettä. Oireina ovat muun muassa nenän tukkoisuus, limantulo ja hengitystieongelmat. Aina kyse ei kuitenkaan ole tavanomaisesta poskiontelotulehduksesta.
Ongelmana paperinohut luu
Hammasperäinen poskiontelotulehdus syntyy, kun hampaasta alkanut tulehdus pääsee leviämään poskiontelon puolelle.
– Yläleuan poskihampaat sekä niiden juuret ja poskiontelon pohjan erottaa toisistaan usein vain paperinohut luu, kertoo Terveystalon suunterveyden ylilääkäri Tanja Ketola-Kinnula.
– Jos hampaassa on tai on joskus ollut syvä reikä, tai jos hammas on esimerkiksi aiemmin juurihoidettu, hampaassa muhinut tulehdus voi olla edennyt poskionteloon ydinonteloa pitkin.
Hammasperäinen tulehdus aiheuttajana peräti 75 prosentissa
Tilanteen mahdollistaa poskihampaiden ainutlaatuinen anatomia ja suhde poskionteloon.
– Muissa hampaissa juurenkärjet sijaitsevat luussa, mutta yläleuan poskihampaiden tilanne on toinen: kyseiset hampaat ovat kolmijuurisia, ja poskiontelo saattaa ikään kuin valua juurten väliin, Ketola-Kinnula kuvaa.
– Jos juurten kärjissä on tulehduspesäkkeet, ne sijaitsevat niin lähellä poskionteloa, että ne voivat aika ajoin aiheuttaa poskiontelon tulehduksen. On arvioitu, että kaikista poskiontelontulehduksista hammasperäisiä voi olla jopa 10 prosenttia.
Niissä poskiontelotulehduksissa, joissa vain toinen poskionteloista on tulehtunut, on hammasperäinen tulehdus aiheuttajana peräti 75 prosentissa tapauksista.
