Noin kymmenellä prosentilla väestöstä on persoonallisuushäiriö. Tarve luokitella kanssaeläjiä on ihmisille perustavanlaatuinen, mutta yksittäisten tilanteiden perusteella ei diagnooseja tulisi jaella.
Persoonallisuushäiriöt ovat yleisiä ja usein väärinymmärrettyjä ongelmia. Arvioiden mukaan 5–15 prosenttia länsimaalaisista aikuisista kärsii erilaisista persoonallisuushäiriöistä.
– Diagnostisten kriteerien perusteella niitä on joka kymmenennellä, nuorisopsykiatrian apulaisprofessori Max Karukivi Turun yliopistosta sanoo.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kaikissa vähänkään suuremmissa työporukoissa, koululuokissa tai harrastusryhmissä olisi henkilö, jolla on persoonallisuushäiriö. Usein häiriöt ovat nimittäin päällekkäisiä.
Persoonallisuushäiriöllä on ikävä kaiku, mutta Karukiven mukaan olennaista olisi pohtia niiden todellista merkitystä. Persoonallisuushäiriöitä on kymmenkunta erilaista, ja myös niiden aiheuttamat haitat itselle ja muille vaihtelevat vähäisestä merkittävään.
Karukivi kertoo, että persoonallisuushäiriöiden luokittelussa painoa ollaan siirtämässä kohti niiden aiheuttamien haittojen arviointia.
– Nyt jäävät huomiotta haittaavia persoonallisuuspiirteitä omaavat tyypit, jotka eivät yllä häiriöön saakka.
Persoonallisuushäiriö ilmenee jäykkänä käytöksenä
Halu luokitella kanssaeläjiä on hyvin inhimillinen tarve. Nopea analyysi henkilön käyttäytymisestä antaa vihiä siitä, pitäisikö ihmistä kätellä vai paeta.
