Kahta alusta vastaan hyökätty Omaninlahdella – miehistö pelastautui liekehtivistä aluksista hyppäämällä mereen

Yrityksen mukaan aluksen miehistö koostuu lähinnä venäläisistä, georgialaisista ja filippiiniläisistä. Aluksessa ei ollut yhtään Norjan kansalaista.

Miehistö pelastautui hyppäämällä mereen

IRNA:n mukaan Front Altairin miehistö hyppäsi veteen aluksen sytyttyä tuleen, minkä jälkeen lähellä ollut alus pelasti heidät ja luovutti iranilaiselle pelastusyksikölle.

Myös Kokuka Courageous syttyi tuleen hieman ennen aamukymmentä paikallista aikaa. Myös jälkimmäisen aluksen miehistö hyppäsi aluksesta veteen, josta heidät pelastettiin.

Pelastetut on valtionmedian mukaan viety eteläisessä Iranissa Hormuzganin provinssissa sijaitsevaan Bandar-e-Jaskin satamaan.

Öljyn hinta on noussut noin kolmella prosentilla sen jälkeen, kun tieto iskuista tuli julkisuuteen.

Yksi tapahtuma tapahtumien ketjussa

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta ei usko tämänpäiväisten iskujen sytyttävän sotaa.

–  En usko, että tästä nyt vielä lähtee, mutta jokainen tällainen yksittäinen tapaus sitä vaaraa tietysti lisää. En välttämättä sanoisi, että tämä on nyt se ratkaiseva asia, Alaranta kertoo STT:lle.

Nähtäväksi jää Alarannan mukaan, miten Saudi-Arabia ja Yhdysvallat näihin tapahtumiin reagoivat.

Alarannan mukaan tämänpäiväiset iskut ovat yksi tapahtuma laajemmassa tapahtumien ketjussa. Hän näkee myös näiden iskujen liittyvän Jemenissä käynnissä olevaan sotaan.

–  Saudi-Arabian ja huthikapinallisten välisiin juttuihinhan tämä liittyy. Huthikapinallisten oletetaan näidenkin iskujen takana minun käsitykseni mukaan olevan.

Alarannan mukaan näyttäisi siltä, että edelliset sabotaasit öljyjalostamoihin ja -putkiin sekä viimeisimpänä iskut saudiarabialaiselle lentokentälle olisivat huthikapinallisten tekosia.

Huthikapinallisten pyrkimykset liittyvät Jemenin sisäiseen tilanteeseen.

Jemenin konfliktin oireilua

Jemenin konfliktilla on Alarannan mukaan myös seurannaisvaikutuksia Iranin ja Yhdysvaltain jo valmiiksi kiristyneeseen tilanteeseen.

– Yhdysvallat on tietysti tässä sodan osapuoli, kun muun muassa britannialaiset ja saudiarabialaiset koneet, jotka Jemeniä päivittäin pommittavat, käyttävät yhdysvaltalaisia koneita tankkaukseen, Alaranta kertoo.

Pommituksissa on tullut Alarannan mukaan myös lukuisia siviiliuhreja.

– Totta kai Yhdysvallat olisi voinut tähän paremmin puuttua ja pakottaa sotivat osapuolet rauhanprosessiin aikaisemmin. Sillä tavalla tämä kytkeytyy isompiin intresseihin tällä alueella, Alaranta jatkaa.

Jemenin sotaa on Alarannan mukaan katsottu pitkään sormien välistä eikä sille olla oltu halukkaita löytämään ratkaisukeinoja.

– Nyt se alkaa sitten oireilla tällä tavalla.

Yhdysvallat ja Saudi-Arabia ovat Alarannan mukaan esittäneet virallisilta tahoiltaan alueen tapahtumat suoraan Iranin käymänä sotana.

– Tutkimuksissa on oltu paljon sitä mieltä, että yhteys ei ole niin suora. Nämä huthikapinalliset ovat varsin omanlainen ja itsenäinen toimija, vaikka niillä jonkin verran Iranin tukea onkin, Alaranta tarkentaa.

Välit kiristyvät entisestään

Viime kuussa neljä öljytankkeria joutui merimiinaiskun kohteeksi Omaninlahdella. Vajaa viikko sitten Arabiemiraatit kertoi, että maan johtamien tutkimusten mukaan iskujen takana olisi valtiollinen toimija.

YK:n turvallisuusneuvostolle tutkimusten alustavia tuloksia esitellyt Arabiemiraatit ei kuitenkaan esittänyt todisteita siitä, että Iran olisi ollut iskujen takana.

Iskut tapahtuivat 12. toukokuuta lähellä Fujairahin satamaa Arabiemiraattien rannikolla. Merimiinaiskut vaurioittivat kahta Saudi-Arabian, yhtä Arabiemiraattien ja yhtä Norjan tankkeria.

Tutkimukset viittaavat siihen, että iskut tehtiin Limpet-miinoilla, jotka sukeltajat kiinnittivät laivoihin magneettisesti. Arabiemiraatit on kertonut, että isku on monimutkainen ja koordinoitu. Sen mukaan todennäköisesti ainoastaan valtiollinen toimija olisi kykeneväinen tällaiseen iskuun.

Tapaus on kiristänyt entisestään jännitteitä Yhdysvaltojen ja Iranin välillä sekä lisännyt pelkoja sodasta Persianlahden alueella.

Iranin korkein johtaja ajatollah Ali Khamenei kertoi tänään, että hän ei pidä Yhdysvaltain presidenttiä Donald Trumpia arvoisenaan keskustelukumppanina.

– En pidä Trumpia henkilönä, joka olisi sen arvoinen, että hänen kanssaan voisi vaihtaa viestejä. Minulla ei ole hänelle vastausta, enkä aio hänelle vastata, Khamenei sanoi Japanin pääministerille Shinzo Abelle Iranin valtiontelevision näyttämässä tilaisuudessa.

Abe on paraikaa valtionvierailulla Iranissa, jossa hän pyrkii myös käsittelemään Iranin ja Yhdysvaltain kiristyneitä välejä.

Iranin ulkoministeri Mohammad Javad Zarif tviittasi tänään, että vierailun aikana tehdyt iskut aluksiin, joilla on myös japanilaisia yhteyksiä, ovat enemmän kuin epäilyttäviä.