K-pop villitsee myös Suomessa – animaatioelokuva nousi Netflixin kaikkien aikojen katsotuimmaksi

Emma kertoo, että elokuvasta puhutaan hänen luokallaan "jonkin verran". 

– Musiikeista puhutaan pääasiassa, hän sanoo.

Myös Bea ja Oona ovat ihastuneet animaatioelokuvassa nimenomaan musiikkiin.

– Se on 5/5 (elokuva). Siksi, koska se on tosi hyvä, siinä on hyviä lauluja ja se on kiinnostava, Bea kiteyttää. 

– Ne musiikit jää aika paljon mieleen ja niitä alkaa hyräilemään, Oona toteaa.

Lue myös: Huippusuosittu BTS-yhtye jää tauolle – suuntaavat soolourille

Hittikoneisto

Elokuvan nuoret fanit ovat aivan oikeilla jäljillä. Elokuvassa kuullut kappaleet ovat nimittäin yltäneet myös useille hittilistoille. Esimerkiksi kappale Golden on pysytellyt musiikin suosiota mittaavan Billboard Hot 100 -listan kärjessä elokuusta lähtien. 

Eteläkorealainen pop-musiikki, eli K-pop, on genrenä monipuolinen ja sen taustalla pyörii valtava koneisto. 

Suomalainen musiikintekijä Anniina Timonen on kokenut tämän ensi kädessä, sillä hänen työnsä päämarkkinapaikka on Etelä-Korea. 

Timonen itse tutustui eteläkorealaiseen popmusiikkiin jo yläasteikäisenä. Häntä lajissa viehättää monipuolisuus ja erilaisuus. 

– Siinä on laulua ja siinä on räppiä ja tanssia. Sekä myös visuaalinen puoli. On paljon musiikkivideoita ja koreografioita, on tosi tarkkaan mietitty esimerkiksi live-esiintymiset, Timonen summaa. 

Timonen huomauttaa kuitenkin, että K-popparin elämä on työntäyteistä. Monipuoliseen ja tarkkaan harkittuun visuaalisuuteen käytetään lukemattomia työtunteja. Levy-yhtiöt saattavat värvätä jopa 10–12-vuotiaita tähtikokelaita, joita koulutetaan tulevaan artistiuteen jopa vuosikymmenen ajan.

– Siinä on myös nurjat puolet. Esimerkiksi artisteihin kohdistuvat ulkonäköpaineet, sillä Koreassa on vahvat kauneusihanteet. (Nuorten kuuntelijoiden) on hyvä tiedostaa, että sieltä voi tulla ulkonäköpaineita, Timonen muistuttaa. 

Lue myös: K-pop-tähti Goo Hara, 28, on kuollut

Valtion vientituote

Ei ole sattumaa, että K-pop on kovassa nosteessa. Sen vieminen maailmalle on nimittäin kuulunut Koreassa on valtiolliseen agendaan jo 1990-luvulta lähtien.

– Silloin hallitus kirjasi, että nyt lähdetään viemään korealaista kulttuuria ja etenkin musiikkia ulkomaille ja nyt nähdään sen seuraukset, kertoo Korean syndrooma -kirjan kirjoittanut toimittaja Fanni Koliseva. 

Myös Koliseva allekirjoittaa elokuvan antavan eteläkorealaista pop-tähteydestä epärealistisen kuvan. 

– Tähdet esimerkiksi syövät elokuvassa paljon ja heillä on luksuselämäntyyli. Todellisuudessa heillä (K-pop-tähdillä) on tarkat dieettiolettamukset ja järkyttävät treeniaikataulut, Koliseva sanoo.

Animaatioelokuvamaailma on tietenkin sekoitus todellisuutta ja fantasiaa – se on tarkoituskin, myös Kolisevan mielestä.

Korvamatojen, kulttuuritietämyksen ja kauneusihanteiden lisäksi K-popparit demonien jäljillä -elokuva tarjoaa kuitenkin katsojalleen tärkeän viestin. 

– Ole juuri sitä, mitä olet, mikä on mielestäni todella hienoa, Koliseva huomauttaa.