Kainuusta löytyi kaikkien aikojen raakku

Raakut jatkavat kasvuaan koko elämänsä ajan, mutta kasvu hidastuu huomattavasti noin 40 ikävuoden jälkeen.

Suurimmat yksilöt saavuttavat tyypillisesti 120–130 millimetrin pituuden.

Raakkututkimuksessa yleisesti käytetty työntömitta ulottuu 150 millimetriin asti. Kyseisen jättiraakun pituuden määrittämiseksi oli tarpeen käyttää kahta mittaa.

Kainuussa on selvitetty raakkupuroja ympäristöministeriön myöntämällä lajisuojelun rahoituksella. (Kuva: Juha Syväranta, Alleco Oy.)Juha Syväranta, Alleco Oy

Raakku voi elää jopa 200-vuotiaaksi

Raakku voi elää 150-vuotiaaksi, Pohjois-Suomessa jopa 200-vuotiaaksi.

Puolangalta löydetyn jättiläisraakun ikää ei ELY-keskuksen tiedotteen mukaan kuitenkaan tiedetä. 

Simpukoiden kasvunopeus vaihtelee eri jokien välillä, ja nuorten yksilöiden ikä voidaan määrittää elävän simpukan kuoren vuosirenkaiden perusteella.

Vanhempien, tummuneiden raakkujen vuosirenkaat eivät kuitenkaan erotu selkeästi, minkä vuoksi iänmääritys on tehtävä kuolleen yksilön kuorileikkeestä.

Vaikka Puolangan jättiläisraakun tarkkaa ikää ei tiedetä, on selvää, että se on elänyt kotijokensa pohjassa koko Suomen itsenäisyyden ajan, ja todennäköisesti huomattavasti pidempään.

– Yleensä raakkututkijat ilahtuvat pienistä alle 50 millimetriä pitkistä simpukoista, sillä ne kertovat lisääntyvästä populaatiosta ja tulevaisuuden toivosta, Juha Syväranta kertoo.

– Vanhan ja poikkeuksellisen suuren yksilön löytämisessä on kuitenkin jotain pysäyttävää, ovathan vanhimmat raakut vanhempia kuin yksikään ihminen, Syväranta jatkaa.

Raakku on merkki virtaveden hyvästä tilasta

Raakku on keskeinen laji virtavesissä, ja se elää puroissa, joissa on lisääntyvä taimen- tai lohikanta. 

Pienten raakkujen esiintyminen on merkki virtavesien hyvästä tilasta, sillä ne ovat erityisen herkkiä vedenlaadun muutoksille. Laji on kuitenkin kärsinyt metsätalouden toimista, kuten hakkuista ja ojituksista.

Raakku on luontoarvoltaan Suomen merkittävimpiä eläinlajeja.

Ympäristöministeriön ELY-keskukselle myöntämästä lajisuojelun rahoituksesta merkittävä osa on kohdennettu Kainuussa raakkupurojen selvityksiin.

Raakku on myös avainlaji elinympäristössään. Jos se katoaisi purosta, myös moni muu purossa viihtyvä laji katoaisi.