Kaius Niemeä epäillään taas rikoksesta: MTV Uutiset näki Viestikoekeskus-kuulustelun, jossa ex-päätoimittaja kieltäytyi puhumasta konkretiaa

MTV Uutisten tiedot: Kaius Niemi yritti ajaa ulos Sanomatalon parkkihallista, pääsy estettiin – autoon vaurioita seuranneesta törmäyksestä

Painotti toimituksen johdon vastuuta

Uuden Viestikoekeskus-epäilyn osalta Niemeä kuulusteltiin poliisissa 28. marraskuuta, eli reilu viikko rattijuopumusepisodin jälkeen. MTV Uutiset on saanut haltuunsa tilaisuutta käsittelevän kuulustelupöytäkirjan.

Sen mukaan Niemi avasi kuulustelut selostamalla poliisille Helsingin Sanomien organisaatiota sekä sitä, miten työtehtävät ja esimiessuhteet on toimituksessa jaettu.

Niemen mukaan lehdessä oli vuonna 2017 yhteensä noin 300 työntekijää, joista suurin osa oli kirjoittavia toimittajia.

Niemi kertoi myös kommentoivansa Viestikoekeskus-asiaa vain siltä osin, kun kukaan "ylimääräinen henkilö" ei joudu hänen sanomiensa takia epäillyksi tai syytteeseen. Niemi kertoi myös, että kommentoi asioita vain, jos siitä on jonkinlaista oikeudellista hyötyä jo syytteessä oleville toimittajille.

Niemi painotti aluksi, että oikeudellinen vastuu lehden sisällöstä kuuluu hänelle, eli Viestikoekeskus-jutun julkaisun aikaiselle vastaavalle päätoimittajalle.

– Kun vastuuasema on laintasoisesti järjestetty näin selvästi ja seikkaperäisesti, tarkoittaa tämä vastaavasti sitä, että vastuu julkaisun sisällöstä ei kuulu muille toimituksen henkilöstöön kuuluville. Tämä on ollut lainsäätäjän tahto.

– Tätäkään ei ole kuitenkaan huomioitu esitutkinnassa millään tavalla, vaan rikosepäily on ulotettu rikosvastuun kannalta ulkopuolisiin henkilöihin, Niemi sanoi kuulustelijalle kuulustelupöytäkirjan mukaan.

Lue myös: MTV Viestikoekeskus-käräjillä: Syyttäjän mukaan Helsingin Sanomien jutussa paljastettiin turvallisuussalaisuuksia – "Salaisuudet on kopioitu asiakirjoista jopa sanatarkasti"

Ei kommentoinut konkretiaa

Niemen mukaan 16. joulukuuta 2017 julkaistu Viestikoekeskus-artikkeli oli "huolella valmisteltu tutkiva artikkeli".

Hänen mukaansa tällaisten artikkelien julkaisusta päättää aina toimituksen johto ja viime kädessä vastaava päätoimittaja.

– Tällaisten juttujen julkaisupäätös arvioidaan siis aina toimituksen johdossa, ei esimerkiksi osastoesimiehen toimesta.

Niemen mukaan syytteessä oleva Helsingin Sanomien politiikan toimituksen entinen vt. esimies Kalle Silfverberg ei ole ollut tekemässä julkaisupäätöstä miltään osin, kuten eivät myöskään jutun kirjoittajiksi ilmoitetut toimittajat Laura Halminen ja Tuomo Pietiläinen.

Omasta osuudestaan Niemi sanoi näin:

– Mitä tulee minun tai muun johdon päätöksentekoon, sillä ei ole syyttäjän mukaan merkitystä nyt käynnissä olevalle oikeudenkäynnille. Se tarkoittaa, että mitä kertoisinkaan johdon päätöksentekoprosessista, se ei toisin sanoen auta syytteessä olevien toimittajien asemaa.

Niemi siis kieltäytyi kertomasta konkreettisia yksityiskohtia siitä, kuka ja miten julkaisupäätös tarkalleen tehtiin, vaikka hän myönsikin vastuun olevan toimituksen johdolla ja viime kädessä hänellä itsellään.

Niemi vetosi samaan perusteluun myös myöhemmin kuulustelujen aikana.

Hän kertoi vain, että julkaisupäätös tehtiin perjantaina 15. joulukuuta 2017, eli päivää ennen kuin artikkeli tuli julki. Hän kertoi myös olleensa itse tuona päivänä töissä, ja että tuli tietoiseksi artikkelista viimeistään 15. päivä.

Niemen mukaan toimituksen johdolla oli 15. päivä kokous, johon hän osallistui.

Lue myös: Viestikoekeskus-jutussa yllätyskäänne: Helsingin Sanomien ex-päätoimittajaa Kaius Niemeä kuultu uudestaan rikoksesta epäiltynä – kumotaanko syyttämättäjättämispäätös?

"Käsittämätöntä"

Oikeudessa Helsingin Sanomien toimittajia syytetään julkaistun Viestikoekeskus-jutun lisäksi myös juttusarjasta, jota suunniteltiin julkaistavaksi ensimmäisen artikkelin jälkeen. Osa jatkojutuista myös julkaistiin.

Niemi kommentoi poliisikuulusteluissa myös jatkojuttuja ja julkaisematta jääneitä juttuaihioita. Hänen mielestään on absurdia, että syytetyt toimittajat ovat joutuneet oikeudelliseen vastuuseen myös sellaisista.

– On absurdia yrittää kriminalisoida toimituskuntaa julkaisemattomien luonnosten ja muistiinpanojen pohjalta, jotka ovat vielä olleet toimittajilla täysin raakileina työstössä ilman minkäänlaista toimituksen johdon journalistista tarkastus- ja hyväksymisprosessia, hän sanoi poliisille.

Niemen mukaan yksikään näistä muistiinpano- tai luonnosasteelle jääneistä juttuaihioista ei tullut missään vaiheessa toimituksen johdon hyväksyttäväksi.

– … siksi on käsittämätöntä, että ne ylipäätään ovat oikeudenkäynnin kohteina.

Kuulustelun loppupuolella Niemi toisti Helsingin Sanomien puolustuksen kannan, jonka mukaan joulukuussa 2017 julkaistussa Viestikoekeskusta koskevassa artikkelissa ei ollut syyttäjän esittämällä tavalla valtion salassa pidettäviä turvallisuussalaisuuksia.

Niemi kommentoi myös, ettei salatun tiedon julkaiseminen ole automaattisesti laitonta.

– Yleisesti ottaen toimituksen johdolla yhtä vähän kuin kolmella vastaajallakaan ei ole ollut sellaista ymmärtämystä tai tietoa, että juttu sisältäisi ulkoista turvallisuutta vaarantavia tietoja.

– Se, että julkaisussa olisi ollut salaisia tietoja, ei ole ollut julkaisupäätöksen kannalta relevanttia, koska silloisen ja nykyisen näkemyksen mukaan asiat ovat yleistasoisia ja verifioitavissa julkisista lähteistä.

Niemi toisti myös aiemmin antamansa näkemyksen siitä, että kohun aiheuttaneessa artikkelissa saatettiin tehdä tyylillisiä virheitä, vaikka rikosta ei hänen mukaansa tapahtunut.

Juttua muokattu 13.12 klo 19.35: Lisätty tieto siitä, että puolustus oli jo esitutkinnassa tuonut esiin, että päätös juttujen julkaisemisesta kuuluu toimituksen johdolle sekä lausunto Kaius Niemen asianajajalta Kai Kotirannalta, jonka mukaan puolustus ei tiedä syytä, miksi syyttäjä aloitti uudestaan rikostutkinnan Niemeä kohtaan.

Lue myös: Puolustus on tuskastunut Viestikoekeskus-käräjien jatkuviin muutoksiin: "Syyttäjän tapa ajaa tätä juttua on todella vaikea"

HS: Viestikoekeskus-oikeudenkäynnissä ei kuullakaan todistajana HS:n vastaavaa päätoimittajaa Kaius Niemeä