Enemmän uraania kuin Talvivaarassa: Kaivoskriitikot syyttävät yhtiötä uraanitietojen pimittämisestä Lapissa – näin yhtiö ja viranomainen vastaavat

– Perustuen niihin tietoihin mitä yhtiö on pörssiin kertonut, on tämä YVA-prosessi harhaanjohtava ja salaileva.  Mawson toimittaa oleellisesti puutteellisia tietoja korkeimpien uraanipitoisuuksien suhteen. YVA-prosessi vääristyy pahasti. Se on ongelma, mutta siitä tullaan valittamaan ympäristölupavaiheessa, ja se tulee heille silloin eteen. Tässä YVA-prosessihan on vielä toinen vaihe, eli yhtiöllä on mahdollisuus vielä korjata nämä tiedot, Natunen sanoo.

Lue myös: STUK: Terrafame voi aloittaa uraanin talteenoton

Yhtiö: Uraanin määrä on se, mitä on sanottu

Mawsonin toimitusjohtaja Noora Ahola sanoo, että yhtiö on selvittänyt asiaa alueella vuosien ajan ja on kertonut  toimistaan – sekä muun muassa uraanin määrästä alueella – avoimesti. Mawson on kertonut alustavassa selvityksessään eli YVA-ohjelmassaan, että uraanin määrä malmissa on 28 ppm eli 28 grammaa kivitonnissa.

– Yhtiö ei voi väittää mitään muuta kuin mitä todellisuudessa on. Olemme julkinen pörssiyhtiö. Riippumattomat tahot ovat tehneet alustavat selvitykset. Uraanin määrä on se, mitä on sanottukin. Uraanin määrä on mitattu muun muassa säteilymittareilla. Kaikki meidän kivinäytteemme lähtevät myös laboratorioihin, Ahola sanoo.

Malmeja. Kuva: Rovaniemen geologian tutkimuslaitosAll Over Press

STUK:in mukaan hanke ei verrannollinen Talvivaaraan

Kaivoskriitikot ovat nostaneet yhtenä argumenttina esille sen, että alueella on enemmän uraania kuin Talvivaaran uraanikaivoksessa. Myös Lapin ELY-keskukselle jätetyssä lausunnossa on maininta asiasta. Kriitikoiden mukaan yhtiö kiertää hankkeessa ydinenergialakia, ja yrittää näin välttää tarvittavien lupien hankkimisen.

STUK:in ylitarkastaja Antti Kallio sanoo, että Rajapalossa on enemmän uraania kuin Talvivaarassa, mutta määrä ei silti ylitä ydinenergialaissa määriteltyjä rajoja.

– YVA:ssa (Mawsonin toimittama alustava suunnitelma) on ilmoitettu tietty uraanipitoisuus, eikä meillä ole syytä epäillä asiaa. Lukema on Talvivaarassa 20 (ppm) ja Rajapalossa 28. Rajapalojen lukema on hieman isompi, mutta näissä pitoisuuksissa ei olla lähelläkään ydinenergialain määrittelemiä pitoisuuksia. Eli ydinenergialain mukaisesta uraanimalmista ei ole kyse, Kallio sanoo.

Kallion mukaan malminrikastusprosessissa rajat saattaisivat kuitenkin ylittyä.

– Malminrikastuksessa voi muodostua rikastejaetta, jossa mentäisiin rajasta yli, mutta se selviää vasta sitten, kun rikastusta tehdään ja testataan. Silloin yhtiön olisi haettava ydinenergialain mukainen lupa. Se koskisi kuitenkin vain tuota jaetta eikä itse kaivostoimintaa.

STUK valvoo ydinenergialakia ja on viranomainen, joka tulisi valvomaan myös malminrikastusta kaivosalueella.

Asiassa esiin nostettu Talvivaaran kaivos nousi otsikoihin vuonna 2012 jätevesipäästöjensä ja kipsisakka-altaan vuodon vuoksi. 

Antti Kallion mukaan Rajapalo ja Talvivaara eivät ole suoraan verrannollisia keskenään.

– Jos tehdään maanalainen kultakaivos, jossa rikastetaan perinteisellä kulta-malmi -menetelmillä, on se ihan eri asia kuin Talvivaaran prosessi, jossa malmeja liuotetaan valtavissa liuotuskasoissa ulkona.

Kallion mukaan uraani ei ole suurin riski Rajapalojen kaivoshankkeen alueella.

– Keskustelu pyörii uraanin ympärillä mutta siellä on muita aineita, jotka ovat määräävämpiä siinä, millaiset rakenteet esimerkiksi jätealueelle tulee. Metallimalmien mineraaleissa esiintyy muitakin raskasmetalleja, Kallio sanoo.

Lue myös: Korkein oikeus päätti: Talvivaara-johtajien tuomiot pysyvät ennallaan – ympäristöpäästöt olivat kymmeniä kertoja suuremmat kuin viranomaisille ilmoitettiin 

Kaivoshankkeet kritiikin kohteena 

Kallion mukaan Rajapalojen kaivoshankkeen saama kova kritiikki ei ole mitenkään tavatonta kaivoshankkeiden yhteydessä.

– Talvivaaran vuototapausten jälkeen on ollut oikeastaan sääntö, että kaikki uudet kaivoshankkeet saavat täyslaidallisen. Se on kokemukseni reilun kymmenen vuoden ajalta.

Kaivoshankkeet käyvät Suomessa läpi pitkän selvitys- ja lupaprosessin. Rajapalojen kaivoshanke on siis vasta selvitysvaiheessa, jonka jälkeen voi alkaa anoa kaivoslupia viranomaisilta.

Mawsonin toimitusjohtaja Noora Ahola arvioi, että kaivostoiminnan voisi aloittaa aikaisintaan noin kymmenen vuoden päästä.

– Jos 3–4 vuoden päästä olisi siinä vaiheessa, että lupahakemusta uskaltaisi alkaa tehdä. Jos kaikki menisi oikein jouhevasti, niin kymmenen vuoden päästä voisi lupapäätöksiä tulla.

Lue myös: Suomelle moitteet YK:lta saamelaisalueelle myönnetyistä malminetsintäluvista 

Juttua täsmennetty 28.2.2025 kello 14.30. Lisätty kolmannen väliotsikon jälkeiseen kappaleeseen maininta Lapin ELY-keskukselle jätetystä lausunnosta.