Kansanedustajat saavat järkyttäviä tappouhkauksia, mutteivät usein vie niitä oikeuteen – kehitys herättää huolta: "En ollenkaan toivo, että syntyisi joku uusi normaali..."

– Ihmisillä on kaikenlaisia omia asioita, jotka heijastuvat uhkauksissa. Yleensä jos joku parisuhdelaki on pinnalla, kyllä siinä sanan säilä lentää puolesta ja vastaan, Savola toteaa.

"Tietynnäköinen kovanahkaisuus tähän valitettavasti kuuluu"

Kansanedustajille on Savolan mukaan annettu ohjeet, joiden mukaisesti eduskunnan turvallisuusyksikköön on syytä ottaa yhteyttä, mikäli uhkaus saattaa täyttää rikoksen tunnusmerkit. 

Väkivaltaa tai jopa henkirikosta uhkaava viesti voi olla laiton uhkaus tai kunnianloukkaus, joista kumpikin on Suomen laissa rangaistava teko.

Turvallisuusyksikkö ilmoittaa uhkauksista muille viranomaisille, jonka jälkeen on kansanedustajan oma asia miettiä, haluaako hän viedä asiaa eteenpäin.

Savolan mukaan kansanedustajat jättävät raastuvan kuitenkin usein väliin.

– Tietynnäköinen kovanahkaisuus tähän valitettavasti kuuluu. En ollenkaan toivo, että syntyisi joku uusi normaali, että hyväksytään tiettyjä asioita, Savola miettii.

– Se menee kuitenkin jokaisen oman harkinnan mukaan, miten katsoo asiakseen ruveta käymään oikeutta asioissa, jotka eivät välttämättä ole helppoja. 

Ydinvoima kuumensi aikanaan tunteita

Uhkailu ei toki ole upouusi ilmiö: internetin mahdollistama anonymiteetti ja sosiaalinen media ovat vain helpottaneet viestien lähettämistä. 

Aiemmin kansanedustaja saattoi kuulla tappouhkauksen raivostuneelta yhteydenottajalta postitse tai puhelimitse. 

Savolan mukaan uhkaustapausten määrässä ei silti ole tutkimuksissa havaittu dramaattista kasvua.

Viestien laatu ja kohdistuminen vaihtelevat kuitenkin sen mukaan, mikä kulloinkin on päivänpoliitikassa kuuma kysymys.

– Aikanaan oli ydinvoima ja parisuhdelait ja tällaiset. Aika muuttuu, ja eri asiat nousevat pintaan, Savola miettii.