Keskusta on perinteisesti suhtautunut Suomen Nato-jäsenyyteen varautuneesti, mutta STT:n soittokierros kertoo kantojen muuttuvan nyt nopeasti.
Kannattajakunnan siirtymä aiempaa Nato-myönteisemmäksi on ollut nähtävissä gallupeista, mutta muutos näkyy myös maakuntien piirijärjestöissä ja puolueen eduskuntaryhmässä.
Yksi kielteisen kantansa pyörtäneistä keskustalaista on savonlinnalainen kansanedustaja ja entinen tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen.
Ennen edustajan työtä hän oli maailmanmestaruustason suunnistushiihtäjä ja kertoi Nato-kantansa kääntymisestä siihen sopivalla tavalla.
Kosonen kirjoitti Facebookissa viime viikolla, ettei hän ole koskaan hiihdellyt Naton suhteen harmailla hangilla. Hän kertoi, että kanta Nato-jäsenyyteen oli vielä loppusyksyyn saakka kielteinen.
Perjantaina Kosonen avasi STT:lle puhelimitse, miksi näkemys muuttui.
Lue myös: Kolumni: Turvallisuuspolitiikka on tylsää, mistä värikäs keskustelu kertookin – Suomen puolustus on nyt ja tulevaisuudessakin parempaa kuin Virossa ja Ukrainassa
Aiemmassa kannassa oli hänen mukaansa kyse pasifismista: jos kaikki ajattelisivat asioiden hoituvan ilman sotilaallista voimaa, aseita ei tarvittaisi. Suomen olisi oltava neutraalina valtiona rauhan puolella, hän ajatteli.
Tammikuussa Kosonen kuitenkin kertoi ystävälleen, että ei ole enää varma Nato-jäsenyyden vastustamisesta. Jo se oli häneltä paljon sanottu, mutta lopullisesti suunnan muutti Venäjän laajamittainen hyökkäys Ukrainaan.
Naton ulkopuolisena maana Ukraina ei ole saanut kaikkea mahdollista aseellista apua. Myöskään muiden valtioiden apujoukkoja ei ole tullut maahan.
– Ja toisaalta tämä osoittaa, että Venäjään ei voi luottaa. Että vaikka olisi kuinka liittoutumattomana, mikään puhe ei ole pitänyt paikkaansa ja mistään sopimuksesta ei ole pidetty kiinni.
