Laitaoikeiston nousu jäi eurovaaleissa odotettua vaisummaksi ja EU-parlamentissa yhteistyö rakentuu jatkossakin Eurooppa-myönteisten keskiryhmien varaan, kirjoittaa Eurooppa-kirjeenvaihtaja Janne Puumalainen Brysselistä.
Eilen päättyneiden eurovaalien suuri tarina ennen tuloksen selviämistä oli laitaoikeistolaisten puolueiden hyökyaalto, joka huuhtoo vihreät ja keskustaliberaalit marginaaliin.
Ihan hyökyaaltoa ei tullut, mutta sisämaakaupunki Brysseliin rantautui sentään jonkin verran tavallista merenkäyntiä isompi aallokko.
Sekä maltillisempi laitaoikeistoryhmä ECR että radikaalimpi ja Venäjä-myönteisempi ID kasvattivat paikkamääräänsä edeltävään parlamenttiin verrattuna.
Vihreät ja liberaalit eivät selvinneet kuivin jaloin. Kumpikin ryhmä menetti parikymmentä paikkaa, mutta pudotus ei ollut aivan yhtä suuri kuin monissa ennusteissa ennen vaaleja.
Liberaalit myös onnistui pitämään kiinni kolmanneksi suurimman ryhmän asemastaan.
Lue myös: Li Anderssonin vaalitulos löi ällikällä – mutta onko vasemmistoliiton sensaatiomaisella vaalivoitolla synkkä kääntöpuoli?
Torjuntavoitto keskiryhmille
Vaalitulosta voi pitää Eurooppa-myönteisten keskiryhmien torjuntavoittona.
Keskustaoikeistolainen Euroopan kansanpuolue (EPP) voitti gallupit ja otti yhdeksän lisäpaikkaa. Parlamentin suurimman ryhmän paikkamääräksi olisi tällä tietoa tulossa 185 meppiä.
Demariryhmä S&D säilyi suurin piirtein entisen kokoisena ja toiseksi suurimpana 137 mepillä.
Näiden kahden ryhmän varaan Euroopan unionin kehittäminen ja yhteistyö EU-parlamentissa on historiallisesti rakentunut.
Edellisen parlamentin kaudella enemmistönä monissa kysymyksissä toimineella kolmikolla EPP, demarit ja liberaalit on uudessa parlamentissa 401 paikkaa, kun enemmistöön vaaditaan 360 meppiä.